Eeva Brofeldt  

Eurooppalainen maidontuotanto ei täytä
asetettuja tuotto-odotuksia

Kansainvälinen tutkimusverkosto on kerännyt juuri julkaistuun IFCN:n raporttiin maidontuotannon kannattavuustietoja 33 maasta yhteensä 102:ta kullekin maalle tyypilliseltä maitotilalta. Raportin tiedot ovat vuodelta 2004 ja ne ovat yksittäisten tilojen todellisia tuloksia, eivät tilastollisia lukuja. Suomen maidontuotantoa edustavilla tyyppitiloilla on 24, 44 ja 60 lehmää.

Raportista käy ilmi, että vain harvojen eurooppalaisten maidontuottajayrittäjien työlle ja oman pääoman korolle asetetut vaatimukset toteutuvat, vaikka eurooppalainen eläinaines on korkeatuottoista, tuotannon tehokkuus huippuunsa viritettyä ja maailman eniten tuettua. Sen sijaan Aasian maiden muutaman lehmän karjoista yksinkertaisin työmenetelmin saatu tuotto kattaa hyvinkin kustannukset, pääoma ja työ mukaan lukien. Osassa uusia EU:n jäsenmaita, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Australiassa ja Uudessa-Seelannissa lypsykarjatilan tulos jättää tiloille jopa yrittäjävoittoa.

On hämmästyttävää, että maissa, joissa tuotantoa tuetaan eniten, maidontuotannon tulos näyttää olevan asetettuihin vaatimuksiin nähden alhaisin. Eniten (yli 15 USD/100kg maitoa) maidontuotantoon suoraan tai välillisesti kohdistuvia tukia maksettiin Itävallan, Ruotsin, Suomen ja Norjan tiloille. Seuraavan ryhmän muodostavat sveitsiläiset, luxemburgilaiset, tanskalaiset ja ukrainalaiset maitotilat, joilla tuen suuruus oli 5-15 USD. Muissa maissa maksettu tuki oli alle 5 USD, lukuun ottamatta Israelia, Etelä-Amerikkaa, Australiaa ja Uutta-Seelantia sekä Aasiaa, joissa maidontuotannolle ei makseta tukia lainkaan.

Maidontuotannon tuottoja ja kustannuksia esittelevässä yhteenvedossa kiinnittyy huomio kokonaiskustannusten valtavaan haarukkaan. Muuttuvista kustannuksista, poistoista sekä oman työn tuntipalkan ja oman pääoman korkovaatimuksista koostuva kustannus on alhaisimmassa ryhmässä alle 18 USD/100 kg maitoa. Tähän ryhmään kuuluu mm. puolalaisia, pakistanilaisia, brasilialaisia ja australialaisia tiloja. Seuraavissa ryhmissä (18-23 sekä 23 - 30 USD/100 kg) on tiloja Ukrainasta, Intiasta, Uudesta-Seelannista, USA:sta, sekä useista EU-maista. Korkeimmat tuotantokustannukset, yli 37 USD/100 kg maitoa, ovat pohjois- ja keskieurooppalaisilla sekä kanadalaisilla tiloilla.

Tuottajille maksetun maidon tueton hinta vaihtelee Aasian pienten ja USA:n suurten tilojen alle 20 USD/100 kilosta sveitsiläisten, norjalaisten ja kanadalaisten tilojen yli 50 USD:iin. Tuottajan oman työn korvauksen ja yrittäjävoiton odotukset määräytyvät pitkälle ympäröivän yhteiskunnan elintason mukaisesti. Niinpä alhaisen elintason maiden tuottovaatimusten toteutuminen onnistuu vaatimattomillakin tuotoilla etenkin, kun pääomakulut ovat hyvin alhaisia. 

MTT:n ja Helsingin Yliopiston tutkijat sekä tietojaan tähän maailmanlaajuiseen vertailuun luovuttaneet suomalaiset maitotilat, ovat mahdollistaneet Suomen mukanaolontässä kansainvälisessä vertailututkimuksessa. Monipuolisessa ja laajassa aineistossa on paljon tietoa, johon syvemmälle porautumalla ja monipuolisesti käsittelemällä löytyy varmasti apuja maidontuotantomme kilpailukyvyn kehittämiseen.

Olemme saaneet nauttia kasvuolosuhteiltaan hyvästä vuodesta, mikä viljelyn perustekijänä vahvistaa uskoa maatalouden menestymismahdollisuuksiin ja antaa rohkeutta kohdata tuntematon tulevaisuus.
Toivotan kaikille lukijoille Joulurauhaa ja Hyvää Uutta Vuotta.

EEVA BROFELDT
Kirjoittaja on Valion alkutuotantopäällikkö.