Paksulta, pehmeältä ja lämpimältä olkipatjalta on hyvä ponnistaa maailmaan. Ternimaito ja tuttijuotto varmistavat kasvuun lähdön.
Kuva Heikki Kemppi

Pirjo Aho  

Ternivasikkana välitykseen
Varusta lähtijälle hyvät eväät 
ja henkivakuutus

Ternivasikkana jatkokasvatukseen lähtevä tarvitsee mukaansa henkivakuutuksen ja hyvät eväät. Emän ternimaito heti syntymän jälkeen ja taito juoda tutista helpottavat kotiutumista uuteen ympäristöön.

Vasikan välitys ja jatkokasvatus on viimeisen viiden vuoden aikana merkittävästi muuttunut. Nykyisin jo yli 70 % vasikoista lähtee välitykseen 1-3 viikon ikäisenä ternivasikkana. Lypsykarjatilat

 hyötyvät tästä, koska vasikoiden hoitotyö vähenee ja vasikkatilat riittävät paremmin lehmiksi kasvatettaville vasikoille. 

Hyvien kasvutulosten innoittamana on perustettu erityisiä vasikkakasvattamoita ja lihantuottajien omia ternivasikkaosastoja. Vapaa hapanjuotto, maittava väkirehu ja hyvät kasvatusolosuhteet saavat vasikat kasvamaan luontaisen kasvupotentiaalinsa mukaisesti.

Osastojen kertatäyttö ja -tyhjennys antavat myös aiempaa välitystapaa paremmat mahdollisuudet tautiriskien hallintaan.

Henkivakuutuksena
ternimaito

Ternivasikka tarvitsee lähtötilalta mukaansa henkivakuutuksen ja hyvät eväät. Paras henkivakuutus, jonka syntymätila voi vasikalleen antaa, on hyvälaatuisen ternimaidon juotto heti syntymän jälkeen. Ternimaitoa - sitä ensimmäisen lypsykerran maitoa - annetaan neljän tunnin sisällä niin paljon kuin vasikka jaksaa juoda. Toisellakin juottokerralla käytetään ensilypsyn maitoa ja se annetaan kahdentoista tunnin sisällä syntymästä. Juottoa jatketaan mieluiten täysmaidolla vähintään kuusi litraa päivässä aina välitykseen asti.

Juota vasikka
tutista

Vasikan tärkein eväs on taito juoda tutista. Siksi se pitää opettaa tuttijuotolle jo syntymätilalla. Tuttisankoja ja hapanjuottoon sopivia systeemejä saa maatalouskaupoista tai meijerien myymälöistä. Lisäneuvoja saa meijerin ja teurastamon alkutuotannon neuvojilta. Tuttijuotto säästää aikaa, vaivaa ja vasikan terveyttä. 

Kolme viikkoa sankojuotolla ollut vasikka aiheuttaa vasikkakasvattamossa paljon lisätyötä, kun sitä joudutaan jatkuvasti kuljettamaan ja houkuttelemaan tutille. Ja kaikki eivät tahdo oppia, vaikka käytössä olisi kaikki lastenkasvatuksessa koetellut konstit.

Muun ryhmän imiessä kilpaa sankojuotettu vasikka jää helposti kehityksessä jälkeen, on altis sairauksille ja pahimmassa tapauksessa jatkaa jonkin ajan kuluttua matkaansa Honkajoelle. Ja sehän ei toki ole välitysvasikan elämän tarkoitus. 

Korvamerkit korviin 
hyvissä ajoin 

Vasikan rekisteröinti määräajassa on itsestään selvyys. Molemmat korvamerkit tulee kiinnittää hyvissä ajoin ennen välityspäivää. Joskus välityseläinkuljettajia on pyydetty kiinnittämään korvamerkit, mutta se lisää vasikalle kuljetukseen muutenkin liittyvää stressiä.

Molempien korvamerkkien ja vasikkakortin tietojen tulee olla yhtäpitävät. Varmista myös ennen rekisteröintiä vasikan sukupuoli, koska virhe aiheuttaa kaikille osapuolille jatkoselvittelyjä. 

Terveenä matkalle
uuteen kotiin

Matkalle uuteen kotiin lähetetään vain terve ja normaalisti kehittynyt vasikka. Sokeat, koukkujalkaiset tai muuten epänormaalit vasikat eivät kuulu välitykseen. Sonniternivasikan vähimmäispaino on 40 kg ja lehmävasikan 38 kg. Napa- ja niveltulehdus, ripuli, yskä ja muutkin sairaudet hoidetaan kuntoon ja siirretään vasikan välitystä siihen asti, kunnes se on taatusti terve ja lääkityksen varoaika on ohitse. Kuljetus ei tauteja paranna, vaan yleisen elämänkokemuksen perusteella yleensä pahentaa.

Napa- ja niveltulehduksia voi tehokkaasti ehkäistä huolehtimalla vastasyntyneen vasikan hyvästä kuivituksesta, jossa kunnon olkikerros takaa pehmeän, lämpimän ja oikein hoidettuna myös hygieenisen makuualustan. Pehmeyttä ja kuivuutta voi testata vaikka omin polvin. Vasikalla hiertyneet etupolvet kertovat sen, että makuualusta on syytä korjata ja varmistaa lisäksi, ettei lattia ole liukas. Napatulehduksen varalta vasikan napaa tulisi tarkkailla syntymän jälkeen. Jos tulehduksia hyvästä kuivituksesta huolimatta esiintyy, navan desinfiointi heti syntymän jälkeen jodipitoisella desinfektioaineella ehkäisee tulehduksia ja nopeuttaa navan kuivumista. 

Pälvisilsa voi levitä
vasikan mukana

Karvanlähtö pikkuvasikalla voi johtua esimerkiksi huonosta kuivituksesta, ulkoloisista tai sopimattomasta juomarehusta. Pälvisilsaoireet eivät yleensä tule esiin ennen ternivasikan välitysikää, mutta vasikka voi silti olla tartunnan levittäjä. Siksi tilalta, jolla ylipäätään esiintyy pälvisilsaa, ei oteta vasikoita välitykseen ennen kuin puoli vuotta on kulunut saneerauksen aloittamisesta ja vähintään kuukausi oireiden häviämisestä. Tietoja pälvisilsan saneeraustoimista saa omalta eläinlääkäriltä, meijerin tai teurastamon terveydenhuoltoeläinlääkäreiltä tai Eläintautien Torjuntayhdistyksestä (ETT ry, www.ett.fi).

Matkapaperit
kuntoon

Matkapassi, jonka vasikka ottaa syntymätilalta mukaansa, on vasikkakortti. Osittain täytetty kortti jättää asioita arvailujen ja vastaanottajan mielikuvituksen varaan. Kun kortin kääntöpuolelle on merkitty ainakin syntymätilan omistajan nimi, vasikan juottotapa, käytetty juoma ja tilan pälvisilsavapaus, kortti kertoo tärkeimmistä asioista sen, mitä ternivasikka itse ei kykene. Avoimen pelin puolustajat uskaltavat panna nimen perään puhelinnumeronsakin.

Jokainen vasikka
on arvokas

Jokainen vasikka on hyvän kasvatuksen arvoinen, tuli siitä lypsylehmä tai vastaus suomalaisten naudanlihan kysyntään. Vasikkavälitys tekee parhaansa, jotta vasikan myyjän ja ostajan tarpeet ja toiveet kohtaisivat. Terveet ternivasikat ovat se perusta, jolla kotimaisen naudanlihan tuotantoketju voi kannattavasti toimia.

Kirjoittaja on tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri ja laatupäällikkö AtriaNauta-yksikössä.