Kalevi Heinonen

Eläinlääkärin palsta

Onko lypsykarjasi terveydessä ongelmia?
Kysymyksiin vastaa tällä palstalla eläinlääkäri Kalevi Heinonen.
   Lähetä kysymyksesi Maito ja Me –lehden toimitukseen, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio, puh. 010 381 2045.
   Toimituksen sähköposti: aino.murtomaa-niskala@valio.fi.

Lisätietoa vierihoidosta
Luimme Maito ja Me -lehden (6/2005) eläinlääkärin palstalla olleen vastauksen kysymykseen pitkästä vierihoidosta. Heräsi pari kysymystä, joihin haluaisimme selvennystä.

Palstanpitäjä epäilee imemisen viivästyttävän lehmän kiimakierron alkua. Haluaisimme tietää, miten tässä tapauksessa imeminen eroaa normaalista lypsämisestä. Eli viivästyykö kiimakierron alku imemisen seurauksena enemmän kuin tavallisella lypsämisellä? Miten imettäminen vaikuttaa emolehmien kiimakierron alkuun?

Itse olemme käsittäneet, että tuotoksen ja hedelmällisyyden negatiivinen korrelaatio johtuu epäluonnollisen suurten tuotosten aiheuttamasta fysiologisesta stressistä eikä lypsämisestä itsestään. Esim. hevosillahan imettäminen ei käsittääksemme vaikuta kiimakierron alkuun ainakaan viivästyttävästi (kuten ihmisillä), eli lajikohtaisia eroja on. Joka tapauksessahan lehmät tiineytetään uudestaan tuotoskauden aikana ja umpeenpano tapahtuu vasta paria kuukautta ennen seuraavaa poikimista.

Toinen kysymys koskee emon ja vasikan erostressiä. Missä vaiheessa lehmä alkaa luonnossa vierottaa vasikkaansa? Luulisi, että erostressi olisi eläimille vähäisempi luonnollisen vieroitushetken aikoihin kuin ennen sitä. Ainakin hevosilla (jälleen) tammat alkavat yleensä vierottaa jälkeläisiään varsin tehokkaasti noin 5-6 kk:n iässä. Varsatkin ovat tuolloin monesti jo niin itsenäisiä, että haikeus ei kauaa kestä, jos muuten lajitovereita on lähellä.

Kiitokset vastauksesta!
Lisätietoa kaipaavat

Imeminen estää vapauttajahormonin erittymistä lehmän aivolisäkkeestä 2-3 kuukauden ajan poikimisen jälkeen. Lypsylehmällä hormonia erittyy runsaasti jo kolmen viikon kuluttua poikimisesta. Vapauttajahormonia tarvitaan, jotta lehmä tulisi kiimaan ja munasolu irtoaisi.

Ei tarkasti tiedetä, millä mekanismilla hormonierityksen esto tapahtuu. Ratkaiseva tekijä on vasikan läsnäolo, ei se että utareesta imetään tai lypsetään maitoa. Tehokkaimmin hormonieritystä estää se, että nimenomaan oma vasikka imee. Ilmeisesti oman vasikan haju ja mahdollisesti ääntely vaikuttavat emän hormonitoimintaan. Lypsäminen, ei edes robotin tekemä, usein tapahtuva lypsy ei estä vapauttajahormonin erittymistä. Kun vasikka otetaan pois, emä tulee kiimaan vajaan viikon kuluessa. 

Myös ihmisellä ja emakolla imetys estää munasolun irtoamisen ja kiimakierto käynnistyy vasta vieroituksen jälkeen. Hevosen kantoaika on niin pitkä, että kiimakierron on käynnistyttävä heti varsomisen jälkeen, muuten varsomisväli venyisi yli yhden vuoden mittaiseksi.

Kysyjä on oikeassa siinä, että korkea tuotos ja energiavajaus poikimisen jälkeen ovat tärkeimmät kiimakierron viivästymistä aiheuttavat tekijät lypsylehmällä. Lihakarjalla vaikuttaa sekä imeminen että energiavajaus, eri tekijöiden osuutta on vaikea erottaa.

Luonnontilassa elävä nauta vieroittaa vasikkansa lopputiineyden lähestyessä. Vanhaa vasikkaa ei saa päästää imemään uuden vasikan ternimaitoja, ja ummessakin pitäisi keritä olemaan. Näin vieroitus ilmeisesti tulee vähitellen, koska maito ehtyy ja vasikka oppii etsimään ruokansa muualta. Voisi kuvitella, että yli kuusi kuukautta vanhan vasikan vieroitus on molemmille osapuolille pienempi stressi kuin varhaisempi vieroitus, mutta taloudellisesti on edullisempaa juottaa vasikalle halvempaa juomaa kuin emän maito.

Kalevi Heinonen on Maito ja Me -lehden
eläinlääkäripalstan pitäjä.