Säännöllinen, vähintään kahdesti 
vuodessa tehtävä sorkkahoito on 
yksi parhaista sorkkasairauksien
ennaltaehkäisykeinoista.
Kuvat Saara Salonen

Tarvasjokelaisella Tupamäen tilalla pihaton nukkumaparsissa on parsimaton alla tuumanvahvuinen pehmuste. Perttu 
Uusitalon mielestä sorkkien alla pitää olla 
pehmeä alusta.

Saara Salonen  

Sorkkahoito on investointi eläimen terveyteen

Paras tapa hoitaa sorkkasairauksia on ennaltaehkäisy. Säännöllinen sorkkahoito, tasapainoinen ruokinta sekä kuiva ja puhdas ympäristö pitävät sorkat kunnossa ja tankin täynnä maitoa.

-Alueellisesti luku vaihtelee, mutta realismia on, että ehkä joka kolmannen lehmän sorkat hoidetaan, eläinlääkäri Jouni Niemi Vetmanista toteaa.

Selvää on, ettei sorkkahoidon vaikutusta eläimen hyvinvointiin ole vielä täysin mielletty. Tavoitteena Niemi pitäisi kahta hoitoa eläintä kohti vuodessa, ongelmatapauksissa kolme hoitoa vuodessa.

-Onneksi on niitäkin tiloja, jotka ovat tilanteen herroina. Niillä on ehkä aiemmin sorkkahoitaja käynyt 5-6 kuukauden välein, mutta kun joillakin eläimillä on alkanut olla ongelmia jo neljän kuukauden kuluttua, tilat ovat lyhentäneet hoitoväliä ja siirtyneet kolmeen hoitoon vuodessa.

Niemi toteaa, että sorkkahoito ei ole kustannus vaan investointi eläimen terveyteen. Sen taloudellista merkitystä on vaikea arvioida. Sorkkahoitajan lasku on selvää pässinlihaa, mutta hoitamatta jättämisen aiheuttamat hedelmällisyysongelmat jo huomattavasti hankalampia mitata.

Hoitamattomien sorkkien lasketaan vähentävän maitomäärää keskimäärin 10 prosenttia. Isommaksi luku muuttuu, jos karjassa todetaan hankalia sorkkasairauksia.

Muutokset tuovat ongelmat esiin

Maailmalla sorkkaongelmien on todettu olevan toisena lehmien terveysongelmien aiheuttajista. Hedelmällisyyshäiriöt tulevat ensin, utareterveys vasta kolmantena.

-Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että utareasioiden suhteen voisi olla huoleton. Mutta sorkkahoitoon pitää myös paneutua, Niemi sanoo.

Kaikkinaiset muutokset navetassa lisäävät sorkkasairauksien riskiä. Poikimisen jälkeisinä kuukausina ilmenee eniten sorkkavaivoja. Toinen tyypillinen sairauksia aiheuttava muutos on ruokinnan muutos. Esimerkiksi liian kova tunnutus hiehoilla lisää sorkkasairauksia. Samaan aikaan monesti hieho tuodaan kovalle betonille, mikä sekin aiheuttaa vaikeuksia.

-Ja tietysti sisäruokintakausi paikalla seisomisineen on ongelmallinen aika, Niemi lisää.

Kovalla seisominen rasittaa sorkkia. Niemi suosittelee erittäin lämpimästi parsimattoja, myös hiehoille. Jos hieho vasta poikimisen yhteydessä tuodaan kovalta betonilta maton päälle, muutos sattuu liian lähelle ruokinnan muutosta ja lypsyn aloittamista. Muutos muutoksen päälle lisää sorkkavaurioiden riskiä.

-Myös pihatoihin suosittelen kumisia käytävämattoja, on kyseessä sitten ritilämallinen tai tasalattia. Saksassa on niistä erittäin hyviä kokemuksia.

Hänestä meikäläisten lehmien sorkkien kuntoa ei voi yleistää. -Hoidetut sorkat ovat hyvässä kunnossa. Ei-hoidetut eivät ole dramaattisen huonossa kunnossa, mutta pihattojen myötä tiedetään, että hoidetuissa sorkissa ontuminen näkyy nopeammin, joten ongelmiin voi sorkkia hoitavalla tilalla tarttua nopeammin.

Pihtikinttuisuus on yksi viite siitä, että sorkkia pitää parsinavetassakin hoitaa. Pihtikinttuisuutta aiheuttaa takajalan ulkosorkan korkeus. Kun se hoidetaan, jalat suoristuvat jopa heti, viimeistään viikossa. Pihtikinttuisuus on mekaaninen rasitus, joka on helppo saada pois päiväjärjestyksestä.

Pihatoissa valkoviivan repeämä on yleinen vaiva hoitamattomilla eläimillä. Oireet johtavat joskus kolmijalkaisuuteen. Hoidoksi ei tarvita antibioottia vaan valkoviivan avausta.

Pihatoissa myös tartunnalliset sorkkasairaudet ovat vitsaus. Taudinaiheuttajabakteerit leviävät helposti.

-Jos vaikka 30 prosenttia karjasta sairastuu, se tarkoittaa sadan lehmän karjassa dramaattisesti 30 lehmää. Jos sorkkavälin ajotulehdus pääsee jylläämään, siihen pitää reagoida nopeasti ja hoitaa kaikki sairastuneet. Joskus kuulee kommentteja, että hoidetaan yksi eläin kerrallaan, että tankkiinkin tulee jotain, mutta se on väärä asenne. Sillä keinoin sorkkavälin ajotulehdus uusii.

Sorkkavälin ajotulehdus on sorkkasairaus, joka yleensä liittyy navetan remontointiin tai uuden navetan rakentamiseen. Uudella puhtaalla betonilla bakteerit hakevat tasapainoa.

Laajentaminen on riskiaikaa

Sorkkasairaudet liittyvät muutenkin monesti tilakoon kasvattamiseen. Kun navettaa uusitaan, moni joutuu ostamaan uusia lehmiä. Tilalta toiselle liikkuvien eläinten desinfiointi on hankalaa. Uudet ja vanhat bakteerikannat etsivät tasapainoa, mikä helposti näkyy sairauksina.

-Poikimisen yhteydessä esiintyvät sorkkasairaudet ovat yksittäisiä tragedioita, mutta laajentamiseen ja ostoihin liittyvät tragediat ovat paljon isompia, ne koskettavat koko karjaa, Niemi toteaa.

Pihattojen ongelmana on jatkuvasti märkänä pysyvät lantakäytävät. Jotta sorkat eivät koko aikaa olisi märkinä, Niemi suosittelee parsissa mattojen lisäksi käyttämään turvetta, jotta edes parsissa maatessa sorkat olisivat kuivassa.

Talvella lumi on hyvä keino pestä ja desinfioida käytäviä. Jos tilalla on sorkkakuumetta, se myös viilentää. Toinen vaihtoehto on käyttää eläimiä ulkona.

Hiehotkin hoitoon

Isoille tiloille Niemi suosittelee kahden sorkkahoitajan kutsumista yhtä aikaa. Jos paikalla on vain yksi hoitaja, monesti hoidosta tulee vain hätäapua niille, joiden sorkissa jo jotain ongelmia on.

-Ne lehmät on periaatteessa jo menetetty, jos näin voi asian ilmaista. Sen sijaan kannattaisi tarjota hiehoille parasta mahdollista, hoitaa niiden sorkkia. Niillähän sitä tuotantokautta on edessään. Toisaalta kyllä ymmärtää sen, ettei yrittäjä halua katsoa, miten sairaat eläimet kärsivät, vaan niitäkin halutaan hoitaa. Siksi kaksi hoitajaa kerralla on hyvä ratkaisu.

Hyvän sorkkahoitajan merkki on se, etteivät terveet eläimet ala ontua hoidon jälkeen. Jos niin käy, Niemi suosittelee vaihtamaan sorkkahoitajaa. Laatua pitää vaatia, ja sitä onneksi myös enimmäkseen saa.

-Hyvän hoitajan jäljiltä maitomäärä tankissa ei laske, vaan lähtee heti nousuun. Ensi vuoden alussa teemme tutkimusta, jossa maitomäärää seurataan ennen ja jälkeen sorkkahoidon. Se on yksi laatumittari, Niemi sanoo.

Ohjelma kerää sorkkatietoutta

Suomen Rehu, Vetman ja Sorkkahoitajien Yhdistys aloittivat puolisentoista vuotta sitten yhteisen Terveet Sorkat -ohjelman. Sen tarkoituksena on jalka- ja sorkkasairauksien tunnistaminen, kartoitus sekä seuranta.

Terveet sorkat - ohjelmassa vuonna 2002 hoidetuista lehmistä 
51,3 prosentilla oli täysin terveet sorkat. Sairauksista yleisin oli 
vertymä anturassa. Ohjelmassa on mukana yli 29 000 eläintä. 
Kolmanneksella eläimistä oli enemmän kuin yksi sorkkavaiva.

Ohjelmassa mukana olevilla tiloilla sorkkahoitaja täyttää lomakkeelle jokaisen lehmän sorkkatilanteen. Tänä syksynä tilat ovat saaneet ensimmäisen raportin, jonka avulla voi verrata oman tilan sorkkatilannetta kaikkiin mukana oleviin sorkkiin.

-Sen huomaa tuloksista, että pihatoissa meillä on kierresorkkaongelma. Se ei ole pihattojen vika, mutta viime aikoina pihattoja on tehty paljon, ja niissä se tulee esiin. Olemme jopa joutuneet muuttamaan nimistöä, kierresorkkaa lievempi ilmiö on nyt sorkkakiertymä. Niitä on raportoitu paljon.

Niemi löytää Terveet sorkat -tuloksista positiivistakin: terveitäkin sorkkia tästä maasta löytyy. Sekin oli yllättävää, ettei sorkkavälin ihotulehduksia juuri rekisteröity, koska esimerkiksi Ruotsissa se on merkittävä ongelma.

Ohjelman myötä tietämys ruokinnasta ja sen vaikutuksesta sorkkaterveyteen on kasvanut.

-Jos lehmällä on potentiaalia tuottaa 10 000 kiloa ja sitä ruokitaan 8 000 kilon tuotoksen mukaan, ruokitaan sairautta esiin. Kun sen ymmärtää, voi myös onnistua pärjäämään ilman sairauksia.

Terveet sorkat -ohjelmassa on tehty eläimille käyntiasteikko, joka on yksi keino arvioida eläimen sorkkien kuntoa. Jos koko karja on pihtikinttuinen tai köyryselkäinen, ei silmä erota ongelmaa. Käyntiasteikko on keino kehittää omaa karjasilmäänsä, ettei ongelma pääse liian pitkälle.

-Jos lehmä kävelee köyryssä, se on pudottanut maitomääräänsä noin viisi prosenttia. Jos se seisoo köyryssä, tuotos on pienentynyt 15-17 prosenttia.

Nupoa helpompi kuljettaa

Niemi perää tiloilta omatoimista sorkkahoitoa. On tilanteita, jolloin sorkkahoitajan tai eläinlääkärin kulkeminen maakunnassa yhden sairaan sorkan perässä tuntuu tuhlaukselta. Tilan väki voi itsekin antaa ensiapua, jos vain sopivat välineet löytyvät. Koukku katossa helpottaa jalan nostamista ylös, ja pihattolehmien sorkka on yleensä niin pehmeä, että sitä pystyy itsekin vuolemaan.

Muutenkin sorkkahoitajan käyntiin voi varautua. Sorkkahoitajat toivovat nupoja lehmiä. On aivan eri asia juosta sarvipään kuin nupon edessä viemässä eläintä hoitotelineeseen.

Lehmien käynti- ja seisonta-asteikko löytyy esimerkiksi internetistä kotieläinsivuilta osoitteesta www.farmit.net.