Saara Salonen  

Säännöllinen sorkkahoito kuuluu asiaan

Kun kysyy Pauliina Pakkasmaalta miksi hän hoidattaa karjansa sorkkia säännöllisesti, saa vastaukseksi ihmettelevän katseen. Kyse on itsestäänselvyydestä. Sorkkien kunto näkyy eläimen hyvinvoinnissa ja sitä kautta maitotilissä.

-Jos lehmällä ei ole jalkoja, ei siitä ole lehmäksi. Sorkkien kuntoa hoidetaan sekä ulkoisesti että ruokinnan kautta. Jaloistaan vaivaisen lehmän on paha olla, ja siitä kärsii sekä tuotos että omistaja. Eläimen hyvinvoinnista huolehtiminen on minulle karjanomistajana olennaisen tärkeää, Pauliina Pakkasmaa Nummi-Pusulasta sanoo.

-Meillä on sorkkia hoidatettu jo pitkälti toistakymmentä vuotta. Aluksi kerran vuodessa, mutta kun joillekin eläimille alkoi ilmetä ongelmia, lähinnä liikaa pituuskasvua, muutamaa kuukautta ennen seuraavaa hoitoa, siirryimme kahteen kertaan vuodessa.

Lokakuun viimeisenä päivänä sorkkahoitaja Olli Paavonkallio virittelee telineensä Pakkasmaan navetalle. -Edellisellä kerralla täällä taisin hoitaa 18 lehmää, hän muistelee.

Paavonkallio pitää Pakkasmaan lehmien sorkkia hyvinä. Tarkkailu ja sorkkien hoidattaminen on johtanut siihen, ettei sorkista yleensä sairauksia löydy. Enimmäkseen kyse on ennaltaehkäisystä.

Pakkasmaalla on parsinavetta, jossa kaikissa parsissa on matot. Niiden päällä seistessä sorkka ei kulu, joten pituuskasvua joutuu säännöllisesti hiomaan pois.

Maito-Aura maksaa sorkkahoidosta hoitajan matkakulut. Pakkasmaan mielestä se on mukava ele. Muutenkaan hän ei pidä sorkkahoitajan laskua kovin suurena verrattuna siihen, ettei sorkkia hoidettaisi.

Sairauksien ennaltaehkäisy on halvempaa kuin niiden hoitaminen.

Viljaa lisää varovaisesti

Pakkasmaa pitää useimpia sorkkasairauksia itse aiheutettuina. -Ruokinnasta johtuvat sorkkasairaudet ovat pitkälti kiinni hoitajasta, vaikka toki on niin, että jotkut lehmäsuvut ovat alttiimpia sairauksille kuin toiset. Ympäristön ja olosuhteiden mukanaan tuomiin vaivoihin voi hoidolla tietysti myös vaikuttaa, mutta ihmeisiin ei kykene kukaan.

Hänellä on yksi suku, jolla on taipumusta saada äkillinen sorkkakuume. Siitä suvusta Pakkasmaa on kuitenkin pikku hiljaa pyrkimässä eroon.

-Ruokinnassa pyrin ottamaan sorkat huomioon. Tunnutus pitää tehdä tosi varovasti, viljan määrää lisätään hitaasti. Nyt minulla on yksi sorkkakuumesukuun kuuluva hieho, joka poikii noin kuukauden päästä. Sille olen syöttänyt Biotiiniä.

-Suuntaus on se, että poikivien hiehojenkin sorkat hoidetaan, Paavonkallio puuttuu puheeseen. Kuukauden päästä odotettavissa oleva poikiminen ei ole este.

Pakkasmaa pitää kahdeksaa viljakiloa päivässä ehdottomana maksimimääränä. -Monet syöttävät tosin yli kymmentä kiloa ilman vaivoja, mutta meillä syönti kärsii suuremmalla määrällä, ja kokonaisväkirehun määrä puolitiivisteen kera nousee liian suureksi.

Kun tuntee omat lehmänsä, niiden syönnin, sonnan ja olemuksen, tietää, kenelle osa viljasta pitää korvata vaikkapa melassileikkeellä.

-Viljalla saa aikaan ongelmia. Mutta kun se on tajunnut, ongelmia voi välttää, Pakkasmaa toteaa. Tällä hetkellä karja syö runsaasti heinää, nelisenkymmentä päätä kuluttaa liki pyöröpaalin päivässä. Kuivan kesän säilörehusato jäi vähän niukaksi, joten kaikille sitä ei voi tarjota vapaasti. Lisäksi heinä pitää pötsin kunnossa.

Navettatyyppi näkyy sorkissa

Paavonkallio hioo sorkat ensin karkeammalla rälläkän laikalla, sitten hienommalla.

-Matolla seisoviin sorkkiin ei veitsi pysty. Rälläkällä ajan sorkan mittaan eli 7,5 senttiä kruununrajasta sorkan kärkeen. Sitten holvaan, ettei paino jää sorkkaluun päälle. Paavonkalliolla on näppärä tapa mitata 7,5 senttiä - hänen neljä sormeaan rinnakkain on juuri oikea mitta.

Lehmä toisensa jälkeen vierailee Olli Paavonkallion telineessä. Pakkasmaan karjasta puolet on suomenkarjaa. Pienikokoisilla suomenneidoilla ei yleensä ongelmia ole. Paavonkallio toteaa, että jo lehmän rodusta voi päätellä paljon sen sorkista.

-Kookkailla holsteineillä on yleensä hyvä jalkarakenne. Ne on kuitenkin jalostettu Euroopassa, missä lehmät eivät ole niin pitkää aikaa parressa paikallaan, joten niiden sorkissa ongelmia on.

Myös navettatyyppi näkyy sorkista. Pihattonavetoiden yleisin ongelma on kantasyöpymä. Se on ympäristön aiheuttama vaiva, sitä aiheuttava bakteeri nimittäin viihtyy kosteissa oloissa. Kantasyöpymää esiintyy usein yhdessä sorkkavälin ihotulehduksen kanssa.

-Sitä hoidetaan antibiootilla, Paavonkallio kertoo. -Mikä puolestaan näkyy heti tankissa, Pakkasmaa jatkaa.

Parsinavetoissa tyypillisin sorkkavaiva on vertymä. Se tarkoittaa kaikenlaisia mustelmia anturassa. Ennen vertymää pidettiin sorkkakuumeen esiasteena, piilevänä sorkkakuumeena. Nyt piilevän sorkkakuumeen toteaa vain eläinlääkäri.

Verenpurkaumat johtuvat monista eri syistä, ruokinta- tai syöntihäiriöistä, liian kovasta alustasta, sorkkiin nähden painavasta lehmästä tai muusta vastaavasta. Sairastunut eläin makailee usein paljon, ja saattaa menettää ruokahaluaan. Lypsyllä seistessä se siirtää painoa jalalta toiselle ja on tuskaisen oloinen.

-Eniten sorkkaongelmia on niillä tiloilla, joissa lehmät ovat aina sisällä, Paavonkallio toteaa.

Raportti kertoo sorkkatilanteen

Pakkasmaa on mukana Terveet sorkat -ohjelmassa. Sen ensimmäinen raportti on tullut tilalle tänä syksynä. Ideana on, että mukana olevat voivat verrata omaa tilannettansa kaikkien mukana olevien tilojen sorkkatilanteeseen.

Paavonkallio täyttää tilalla jokaisen hoidetun eläimen kohdalta kaavaketta, johon merkitään korvanumeron lisäksi eläimen kuntoluokka ja mahdolliset löydökset sorkasta. Tällä tilalla täyttyy sarake 822, ennakoiva hoito.

-Jos tilalta löytyy monen eläimen sorkista samaa ongelmaa, pohdimme sitä perusteellisemmin karjanhoitajan kanssa. Parsimatto on yksi asia jota suosittelen, siinä sorkat pysyvät terveimpinä, Paavonkallio sanoo.

Sorkkahoitajista on pulaa

Paavonkallio hoitaa sorkkia osa-aikaisesti. Toinen työ on palomiehen homma. Vuoden mittaan hän hoitaa noin 10 000 sorkkaa, eli 2500 lehmää.

-Enemmän töitä olisi tarjolla mitä ehtii tehdä. Minun toiminta-alueellani meitä on neljä sorkkahoitajaa ja pari mahtuisi vielä ilman, että söisimme toistemme töitä. Uusia asiakkaita en valitettavasti voi ottaa. Nykyisin ne tilat, jotka sorkkia hoidattavat, tilaavat minut kahdesti vuodessa. Seuraava käynti sovitaan jo edellisen yhteydessä, Paavonkallio sanoo.