Saara Salonen   

Meijeriala on yhdistelmä
huipputeknologiaa ja perinnettä 
Opetusta Hämeenlinnassa
on annettu 50 vuotta

Hämeenlinnan ammatti-instituutissa juhlittiin 18.11. meijerialan koulutuksen 50-vuotista taivalta Hämeenlinnassa. Opetusta meijerialalla on annettu jo 1800-luvulla kartanomeijereissä ja sen jälkeen eri puolilla maata, mutta nykyisin meijeristejä koulutetaan vain Hämeenlinnassa.

50-vuotisjuhlaa vietettiin koko päivän. Aamusta alkaen meijerialan yksikössä olivat ovet avoimina. Kävijät saivat herkutella opetusmeijerin tuoreella jäätelöllä sekä tutustua meijerialan opetuksen historiaan.

Oppaana toimineen meijeristiopiskelija Johanna Märsynahon alan tuntemus teki vaikutuksen. Meijerialalla on takuulla tulevaisuutta, jos kaikki oppilaat osaavat kertoa juuston valmistuksesta tai hiivoista ja kokonaisbakteereista yhtä vakuuttavasti.

-Uskon, että alalla on tulevaisuutta. Ilman kännykkää voi ehkä pärjätä, mutta aina ihminen syö, koulutusohjelmapäällikkö Kirsti Kalaja Hämeen ammatti-instituutista toteaa.

Koulutus kestää kolme tai neljä vuotta

Hämeenlinnassa meijerialaa voi opiskella sekä ammatti-instituutissa että ammattikorkeakoulussa. Edellisestä valmistuu kolmessa vuodessa meijeristiksi, jälkimmäisestä neljässä vuodessa insinööriksi. Lyhyempi koulutus on toisen asteen koulusta, pidempi ammattikorkeakoulututkinto.

-Lisäksi meillä voi suorittaa maidonjalostajan ammattitutkinnon. Se on koulutus, joka on tarkoitettu pienimuotoista maidonjalostusta harjoittaville. Meijeriteollisuuden ammattitutkinto puolestaan on tarkoitettu ammatillista pätevyyttä lisääväksi ja mittaavaksi jatkotutkinnoksi. Siinä osaaminen osoitetaan näyttökokein, Kalaja kertoo.

Vuosittain ammatti-instituuttiin otetaan noin 30 oppilasta. Muutama vuosi sitten ala ei kiinnostanut, hakijoita ei ollut edes aloituspaikkojen vertaa. Nyt tilanne on toinen. Viime keväänä kaikkia hakijoita oli kolme kertaa aloituspaikkojen verran, ensisijaisia hakijoita tuplasti aloituspaikkoihin nähden.

Työssä oppiminen on tärkeää

Opiskelu meijeristiksi painottuu pitkälti käytäntöön. Työtä harjoitellaan opetusmeijerin tiloissa ja "oikeissa" meijereissä. Kalaja kertoo, että kolmen vuoden meijeristikoulutukseen kuuluu yli vuoden verran harjoittelua eli työssäoppimisjaksoja.

-Monella alalla käytännön harjoittelut kestävät esimerkiksi viisi viikkoa. Tällä alalla harjoittelut ovat pitkiä. Työssä oppiminen on tärkeä asia.

Harjoittelujaksot ovat monesta muusta alasta poiketen palkallisia. Johanna Märsynahon mielestä jopa ihan kohtuullisesti palkattuja. Sekin tuntuu opiskelijasta hyvältä, että valmistumisen jälkeen työpaikka alalla on melko varma. Esimerkiksi viime vuonna valmistuneista meijeristeistä kaikki työelämään halunneet saivat työpaikan.

Märsynaho teki ensimmäisen vuoden harjoittelun Valion Tampereen meijerillä. Ensi vuoden alusta hän menee pitkään harjoitteluun Oulun meijerille.

-Valmistuttuani haluaisin töihin jompaankumpaan meijeriin. Ehkä mieluummin Ouluun, siltä suunnalta kotoisin oleva Märsynaho sanoo.

Oma opetusmeijeri kovassa käytössä

50 vuoden aikana meijerialan opetus on tietysti muuttunut. Kalaja sanoo, että opetussuunnitelma ja opetussisältö muuttuvat muutaman vuoden välein.

-Alkuaikoina kaikki meijeristit olivat naisia ja insinööriopiskelijat miehiä, nyt meillä on suunnilleen puoliksi ja puoliksi.

Aiemmin opiskelijoilla oli jokin yhteys alkutuotantoon tai meijerialalle, nyt kaksi kolmesta tulee alan ulkopuolelta.

Iso askel opetuksessa oli oman opetusmeijerin rakentaminen 1985. Sitä ennen koulussa oli vain muutama laite, joilla voitiin käytännössä opettaa maitotuotteiden valmistusta. Prosessinohjauksesta ei ollut puhettakaan.

Koulun omassa opetusmeijerissä harjoitellaan lähes kaikkien maitotuotteiden tekemistä. Vain jauheita ei tehdä, koska niiden tekoon sopivia laitteita koululla ei ole.

Yhteys teollisuuteen on tiivistä

Meijerialalla yhteistyö teollisuuden ja opetuksen kanssa on hyvin tiivistä. Koska ala on pieni, lähes kaikki tuntevat toisensa ihan henkilökohtaisellakin tasolla. Oppilaat harjoittelevat pitkiä pätkiä teollisuudessa. Ammattiopettajat käyvät seuraamassa harjoittelua, joten suhteet teollisuuteen pysyvät yllä.

-Teollisuusyhteistyö on minusta tämän koulun valtti. Tiedämme täällä, mitä teollisuus meiltä haluaa, paljonko tarvitaan lisää työvoimaa alalle ja muutenkin pysymme ajan tasalla.

Teollisuudesta on tullut selvä viesti ammattikoulutuksen tärkeydestä. Ammattitaitovaatimukset alalla vain kasvavat, jatkossa teollisuus haluaa vain koulutettua väkeä. Koulutuksen arvo korostuu.

Meijerialan opetusta saa vain Hämeenlinnassa. Kalajan mielestä pienen alan koulutusta olisi turha hajauttaa.

-Hämeenlinna on paikkana siinä mielessä hyvä, että täältä on hyvät liikenneyhteydet. Ja meillä on vielä kohtuullisen kokoinen meijeri kaupungissa sekä Turenki ja Herajoki vieressä. Läheskään joka paikkakunnalla ei tämän alan teollisuutta ole.