Enemmän kuin kahdeksan kymmenestä kuluttajasta pitää joutsenlipputuotetta turvallisempana ja laadukkaampana kuin merkitöntä tuotetta.
Kuvat Saara Salonen

Joutsenlippu on toiminut 
suomalaisen ruuan 
alkuperätunnuksena 10 vuotta.

Saara Salonen  

Joutsenlippu täyttää 10 vuotta
Sinivalkoisuus
on kuluttajan mieleen

Mitä yhteistä on 93 prosentilla suomalaisista? Aivan oikein, he tuntevat joutsenlippumerkin. Kymmenessä vuodessa sinivalkoinen joutsen on uinut itsensä tutuksi lähes jokaisen kanssa. Valtaosa kuluttajista myös sanoo, että joutsenlipulla merkityt tuotteet ovat turvallisempia ja laadukkaampia kuin liputtomat.

-Joutsenlippu syntyi alkuperämerkiksi suomalaiselle ruualle, kun EU-neuvotteluja käytiin. Haluttiin turvata suomalaista elintarviketuotantoa ja tiivistää elintarvikealan rivejä. Mukana olivat niin valtiovalta, tuottajat kuin kauppakin, toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfoodista kertoo.

Merkkinä joutsenlippu lanseerattiin 16. joulukuuta kymmenen vuotta sitten. Ensimmäiset tuotteet saivat joutsenlipun seuraavan vuoden alussa. Ihan ensimmäinen joutsenlipputuote oli Atrian lenkkimakkara. Nopeasti merkki levisi myös leipiin sekä maito- ja lihatuotteisiin.

Elinvoimainen päivänsankari

Tällä hetkellä joutsenlipputuotteita on yli 9 000. Määrä kasvaa koko ajan.

Vuosi sitten tehty tutkimus kertoo, että kuluttajat pitävät joutsenlippua omanaan. Paitsi että se on tunnettu, sen sanomaan myös luotetaan. 75 prosenttia vastaajista piti joutsenlipulla merkittyjä tuotteita laadukkaampina kuin vastaavia merkittömiä tuotteita.

Kuluttajien silmissä myös turvallisuus yhdistyy joutsenlippuun, 81 prosenttia on sitä mieltä, 

että joutsenlipputuotteet ovat turvallisempia kuin vastaavat tuotteet ilman joutsenlippua.

-Selvä turvallisuus- ja laatumielikuva joutsenlipputuotteilla on, Lampisjärvi sanoo.

-Meillä tahtoo olla ongelmana se, että tuotteiden myyntipäällysmerkinnät luetaan yleensä huonosti. Moni katsoo silti alkuperän ja tuoreuden. Esimerkiksi lihatuotteiden myyntipäällyksestä etsitään alkuperämaata.

Kotimaisuus on vahva arvo

Jotta tuote saisi joutsenlipun, pitää sen raaka-aineista lihan, kalan, kananmunan ja maidon olla täysin suomalaista. Muuten tuotteen raaka-aineiden määrästä vähintään kolme neljäsosaa on oltava kotimaista. Lisäksi sellaisen tuotteen raaka-aineen, jota ei käsitellä valmistukseksi katsottavalla tavalla, on oltava kokonaan suomalaista.

-Esimerkiksi joutsenlippu-vehnäjauhopussin päällä tarkoittaa, että siihen käytetty vehnä on täysin suomalaista. Lisäksi yritykseltä edellytetään toimivaa omavalvontaa, Lampisjärvi sanoo.

Merkkiä voivat käyttää vain Finfoodin jäsenet. Jäsenyyden myöntää hakemuksen perusteella Finfoodin hallitus.

Joutsenlippu on jalostettujen ja pakattujen elintarvikkeiden vapaaehtoinen alkuperämerkki ja se on aina tuotekohtainen. Jokaiselle tuotteelle haetaan joutsenlipun käyttöoikeutta erikseen.

Merkin käyttöä myös valvotaan. Lampisjärvi kertoo, että vuosittain noin kolmasosa joutsenlippua käyttävistä yrityksistä osuu valvonnan kohteeksi. -Toimintansa aloittavat yritykset ja sellaiset, joista on tullut reklamaatiota, valvotaan aina.

Valvonta on neuvonnallista eli yrityksessä keskustellaan asioista. -Joutsenlipun väärinkäytöksiä ei juuri esiinny. Yleisimmät puutteet ja huomautukset koskevat tuoterekisteripäivityksiä, jotka ovat jääneet tekemättä tai ovat puutteellisia, Lampisjärvi sanoo.

Mukana olevat yritykset edellyttävät Finfoodilta tiukkaa valvontaa. Vapaamatkustajia eivät muut yritykset katso hyvällä silmällä. Kuluttajan luottamusta kotimaisuuteen ei haluta menettää.

Tuoteperhe kasvaa

Joutsenlipputuotteiden rinnalle on viime vuosina syntynyt myös ammattikeittiöille tarkoitetut Hyvää Suomesta -ravintolan ja Hyvää Suomesta -aterian tunnukset. Molempien logoissa on sama valkoinen joutsen.

Joutsenlipulla merkitty ateria tai ravintola tarkoittaa, että ammattikeittiö on sitoutunut käyttämään suomalaista lihaa, maitoa ja munia sekä niistä valmistettuja tuotteita joko kaikessa ateriatarjonnassaan tai erikseen tunnuksella merkityissä aterioissa. Muita Suomessa tuotettuja raaka-aineita käytetään aina, kun niitä on hyvälaatuisina saatavina

-Aluksi näiden kanssa oli vähän synnytystuskia, mutta nyt tuntuu siltä, että kysyntää viriää. Hyvää Suomesta -ravintolan tunnusta käyttää tällä hetkellä kaksitoista ammattikeittiötä ympäri Suomea, Lampisjärvi kertoo.

Niin joutsenlippuaterioita kuin -ravintoloitakin valvotaan aivan samoin kuin joutsenlippuyrityksiä.

Myös tuottajajärjestön jäsenenä oleva maatila voi hakea jalostamilleen tuotteille joutsenlipun käyttöoikeutta.

Suomalainen ruokakulttuuri tutuksi

Finfoodin synnyn taustalla on Maatalousalan tiedotuskeskus, josta Hyvää Suomesta -projektin myötä kehkeytyi Finfood - Suomen Ruokatieto ry. Tiedotustyö ei enää keskity pelkästään maatalouteen, vaan koko elintarvikeketjuun. Tiedotus suuntautuu medioiden edustajille ja alan asiantuntijoille, lisäksi kohderyhmiä ovat yhtä hyvin oppilaitokset, ammattikeittiöt kuin kuka tahansa ruuanlaittaja.

-Finfoodin tehtävä on suomalaisen ruokakulttuurin edistäminen. Se ei tarkoita vain perinneruokaa, tai joutsenlipun viestiä turvallisesta ja kotimaisesta ruuasta, vaan myös muuta suomalaiseen ruokakulttuuriin ja kulinarismiin liittyvää, Lampisjärvi toteaa.

Suomalainen ruokakulttuuri ei ole kovin tuttu sanapari. Kun emme sitä itse osaa täällä arvostaa, ei sitä arvosteta ulkomaillakaan. -Yksi sen erityispiirre on laaja joukkoruokailu, Lampisjärvi kertoo.

Katseen kohdistaminen koko ruokakulttuuriin teettää Finfoodilla monta asiaa uusiksi. Yhdistyksen nettisivut uusitaan, samoin erittäin suosittu ja monipuolinen oppimateriaali.

Lampisjärvi toteaa EU:n itälaajentumisen olevan yksi syy kotimaisen ruuan merkityksen korostamiseen. Kilpailu kiristyy, mutta joutsenlipun viesti pitää edelleen paikkansa: tässä on kotimainen, turvallinen ja laadukas elintarvike.