|
Osaaminen ja tehokkuus punnitaan1994 elintarviketeollisuus ja alkutuotanto olivat vaativan tehtävän edessä. Oli sopeuduttava Euroopan Unionin yhteismarkkinoihin seuraavan vuoden alussa. Hinnat pudotettiin eurooppalaiselle tasolle, niin kuluttaja- kuin tuottajahinnatkin. Korkeamman kustannustason vaatima tuottajahinta kompensoitiin monimutkaisella tukijärjestelmällä.
Puolen vuoden kuluttua olemme jälleen aivan uudenlaisessa tilanteessa. EU:n interventio- ja vientitukijärjestelmä muuttuvat samalla, kun EU laajenee kymmenellä uudella jäsenvaltiolla. Uudet tulokkaat ovat kovin erilaisia maataloustuotannoltaan ja elintarviketeollisuudeltaan. Näennäisestä tehottomuudestaan huolimatta kaikille on yhteistä huomattavasti alhaisempi hintataso verrattuna nykyisiin Unionin jäsenmaihin. Maidon tuottajahinta on 50 - 70 % Suomen tuottajahintatasosta ja teollisuuden palkka- ja muu kustannustaso huomattavasti meitä alhaisempi. Meijeriteollisuus on nyt liittyvissä maissa saanut viimevuosina EU:n kehittämisohjelmien rahoittamina kunnostaa laitoksiaan sertifioidulle hygieniatasolle. Lisäksi monissa maissa on oman maan nykyistä kulutusta suurempi tuotantopotentiaali tai tuleva tuotantokiintiö. Näin mm. eteläisessä naapurissamme Virossa. Näissä maissa on erittäin alhaiset maitotuotteiden kulutusluvut, joten tilanne ajan oloon tasaantunee, mutta lähitulevaisuudessa on odotettavissa markkinahäiriöitä. Edullinen tuote hakee hinnakkaita markkinoita tai ainakin joku halunnee tehdä tiliä syntyvässä tilanteessa. Jo ennen todellisen tullivapauden alkamista 1.5.2004 on "kepillä on kokeiltu jäätä". Eteläsuomalaisissa keskisuurissa marketeissa on nähty kaupan omien merkkien jogurtteja, jossa valmistusmaa on Viro. Joitain tuote-eriäkin on koevalmistettu Suomessa virolaisesta raaka-aineesta. Myös Valion premium jogurttien kanssa kilpaileva Danone valmistuttaa tuotteitaan mm. Puolassa. Tässä muutamia esimerkkejä, mitä tuleman pitää.
Tämä kaikki tapahtunut ja aavistettavissa oleva tulevaisuus ei suinkaan ole lopun alkua tai tuhon omaa. Nämä täytyy ottaa haasteena, josta selvitään. Niin sanottu "hyvä kysymys" kuuluu, että olemmeko käyttäneet EU:n jäsenyysaikamme riittävän tehokkaasti sopeutuaksemme tosi kovaan kilpailuun. Ainakaan emme voi itseämme ruoskia sillä, ettei yritystä olisi ollut. Tehokkuutta on haettu. Alkutuotannon rakennekehitys on ollut huima. Valiossa oli 1995 yli 24 000 tuottajaa. Nyt lähestytään 14 000. Tuotantolaitoksia oli 35 ja nyt 15, lisäksi sulkemispäätökset kahdesta laitoksesta. Toimintoja on virtaviivaistettu ja organisaatiota hiottu. Meneillään olevat kehittämis- ja investointiohjelmat ovat mittavimmat yli kahteenkymmeneen vuoteen. Toimettomuudesta ei voi syyttää ainakaan Valiolaista meijeriryhmää. Tutkimus- ja tuotekehitys Valiossa edustaa maailmanlaajuisesti huippuosaamista ja on erittäin arvostettua. Kotimaan- ja ulkomaan myyntimme ovat satsanneet merkittävästi asiakkaiden parempaan palveluun, jota tukee vahva logistinen osaaminen Valiossa. Näillä tekijöillä ja jatkuvalla kehittymisellä meidän kaikkien valiolaisten on otettava tosi kovat haasteet tulevana vuonna käsittelyyn. Jokainen lohkollaan. Kauppa tekee tässä harjoituksessa tehtävänsä. Johtaja Jaakko-Pekka Vehmas Ruokakesko Oy:stä sanoi syksyn maitoseminaarissa, että " me vaan olemme päättäneet pärjätä tässä kisassa". Puristusta tulee monelta taholta. Onneksi kuluttaja tekee myös ratkaisevia valintoja päivittäin. Voidaan syystä sanoa, että meijeriteollisuuden tulevaisuus ja maidon tuottajahintaneuvottelut käydään joka päivä kaupan kylmäkaapilla. Vain selviytyjät jakavat tulevaisuuden. Kaikille valiolaisille kiitos kuluneesta vuodesta. Rauhallista Joulua ja menestyksekästä Uutta Vuotta!
|
| |
8/03 sisältö | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus |