Onhan niitä ukkosilmoja aina ollut kesäisin. Usein niiden yhteydessä on koettu voimakkaita tuulia, trombeiksiko sellaisia täälläpäin maailmaa kutsutaan? Metsää on kaatunut ja rakeita satanut maa valkoiseksi. Kuitenkin viime alkutalven myrskyt Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla ja nyt heinäkuun Unto-myrsky tuntuivat erilaisilta. Jäi sellainen olo, että joko myrskyt ovat koventuneet ja tulleet laaja-alaisemmiksi tai ainakin niiden aiheuttamat vahingot ovat kasvaneet.

Maitotiloilla suuri osa toiminnasta on jo vuosikymmeniä ollut riippuvaista sähköstä. Lypsy ja maidon jäähdytys tulevat ensimmäisenä mieleen. Tilakoon kasvaessa sähköriippuvuus kasvaa ja laajenee. Veden saanti, ruokinta-automatiikka, tietojärjestelmät ovat jumissa, valoa ei saada. Tuntuu käsittämättömältä, miten pitkälle automatisoidulla maitotilalla tullaan toimeen muutamaakaan tuntia ilman sähköä!

Osalla tiloista on riskinhallinta otettu tosissaan ja hankittu varavoimala. Käyttökelpoisia ratkaisuja ovat myös lähitilojen yhteiset varavoimalat, onhan ajoittainenkin sähkön saanti parempi vaihtoehto kuin ei sähköä ollenkaan. Varavoimala on melkoinen investointi muiden investointien päälle. Parhaimmillaan se on turha hankinta, jolle ei ole koskaan käyttöä, pahimmillaan se maksaa itsensä takaisin yhden sähkökatkoksen aikana. Varavoimalan hankintaa käsittelevä opas jaettiin kevättalvella kaikille Valioryhmän maidontuottajille .

Poikkeusolojenkin aikana maidosta on pystyttävä valmistamaan normaalilaatuisia maitotuotteita, mikä on mahdollista vain, jos tiloilta tuleva maitoraaka-aine on elintarvikekelpoista. Esimerkiksi tuoretuotteita valmistavissa laitoksissa syntyy suuria ongelmia, jos sinne tulee useita kuormia elintarvikkeeksi kelpaamatonta maitoa. Tällaisen tilanteen voi aiheuttaa vaikkapa Unto-tyyppinen myrsky, jos se on riittävän laaja-alainen ja sattuu tuoretuotemeijerin läheisyyteen.

Vastuu tilalta luovutettavan maidon laadusta kuuluu aina maidontuottajalle. Luonnonkatastrofin aikana laadun ylläpito voi ymmärrettävästi olla mahdotonta. Tällaisessa tilanteessa olisi sekä maidontuottajan että meijerin kannalta parempi jättää huonolaatuinen maito tilalle, kuin laajentaa ongelmaa maidonjalostukseen ja pahimmillaan tuotteisiin saakka.

Tilan näkökulmasta katsottuna maitonäytteiden otto myrskyn aiheuttaman sähkökatkon jälkeen saattaa tuntua lyödyn lyömiseltä. Kyse ei kuitenkaan ole kiusanteosta, vaan kestävän laatuketjun varmistamisesta. Meijerille luovutettavasta maidosta otetaan aina näyte, mikäli kyseisellä reitillä on sille päivälle suunniteltu näytteenotto. Näytteenoton on oltava satunnaista, eikä se saa noudattaa mitään totuttua kaavaa. Näytteenottosuunnitelmat tehdään viikoiksi eteenpäin. Jos suunnitelmista poiketaan esim. sähkökatkosten takia, ei olekaan enää kyse satunnaisesta vaan suunnatusta näytteenotosta. Satunnaisella näytteenotolla varmistetaan, että tiedot raakamaidon laadusta ovat oikeita. Sähkökatkoksista syntyvät laaturiskit olisi syytä tuoda myös julkisuuteen. Että on kyse muustakin kuin jääkaappien ja pakastimien lämpenemisestä.

Kokonaan toinen asia on, onko Valioryhmällä tai yksittäisillä osuuskunnilla mahdollisuuksia jollakin muulla tavoin auttaa ja tulla vastaan niitä maidontuottajia, joiden maidontuotanto on myrskyn tai muun luonnonilmiön takia kärsinyt. Sitä on muutamissa osuuskunnissa jo jouduttu pohtimaan. Periaatteet ja menettelytavat olisi varmaan syytä miettiä valmiiksi joka puolella maata jo ennen uuden myrskyn puhkeamista.

Kirjoittaja on Valion Alkutuotantojohtaja.