DeLavalin 2x5 kalanruotoasemalla on 
säädettävä lattia ja monipuoliset näytöt 
lypsyn seuraamiseen. Lypsyllä ovat Janne Pietikäinen ja Pirjo Röntynen.
Kuvat Paavo Tuovinen


Uuden pihaton sosiaalitilat ja maitohuone 
ovat poikittain ladon sisään tehdyn navetan päädyssä. 


Lehmät pääsevät laitumelle ja myöhemmin rakennettavalle jaloittelualueelle betoni-
ritilöillä päällystetyn takapihan kautta. 
Ritilöillä pyritään pitämään sisääntuloalue 
siistinä ja estämään mullan tulo navetan lietekuiluihin.


Sosiaalitiloissa on kenkien pesupaikka, siisti pukuhuone ja tilavat, kaakeloidut pesutilat suihkuineen.


Pihatossa on kolme lantakäytävää ja neljä makuuparsiriviä. Väkirehukioskeja on lehmäpuolella kolme ja lisäksi yksi ummessa olevien osastolla.


Maitohuoneessa on tilaa myös nykyistä 
3 200 litran tankkia suuremmalle säiliölle. Järjestelmään kuuluu lämmön talteenotto maidosta ja pesuvesien uudelleen käyttö. Järjestelmä lämmittää pesuveden 80 
asteeseen.


Ylhäällä seinällä näkyy painepesurin kiinteä liitäntä ja ikkunan alla navetan lämmityksen pakkasilla varmistava lämminvesiputki. 
Katossa on lämpötilan mukaan säätyvä raitisilma-luukku. Pietikäiset sanovat ilman 
olevan uudessa navetassa huomattavasti raikkaampaa kuin vanhan navetan ilma oli.



Eläinlääkärin laukkua varten seinältä on laskettavissa tukeva pöytä.


Vasikat ovat viikon verran kuivitetuissa yksilökarsinoissa, jonka jälkeen ne siirtyvät ryhmäkarsinoihin osaritilälle. Karsinoissa vasikat opetetaan juomaan automaatista.





Matti Pietikäinen tutkii lypsyaseman 
tietokoneen raportteja valvontahuoneessa. 


Ulla Pietikäinen tekee merkintöjä lehmä-
kalenteriin. Ilmoitustaulu on kokonaisuu-
dessaan hieno.

Paavo Tuovinen  

Navettavaliot 2005-kilpailun kakkonen on
Vankka ratkaisu 
40 lypyslehmälle

Navettavaliot 2005 -kilpailussa kakkostilalle yltänyt Ulla ja Matti Pietikäisen navetta Pielavedellä on vankka keskikokoisen karjan pihatto. Monet ratkaisut, muun muassa lypsyasema ja tankki on mitoitettu jo seuraavaa sukupolvea ja laajennusta ajatellen. Sosiaalitilat ovat varmasti parhaita, mitä Suomessa navetoihin on tehty.

Ulla (47) ja Matti (57) Pietikäinen viljelevät peltoalaltaan 44 oman hehtaarin ja 52 vuokrahehtaarin tilaa. Metsää on 83 hehtaaria. Tilalla on aykarja, syksyn 33 lehmämäärä kasvaa vuoden loppuun mennessä 40 lehmäksi. Eläimiä on nuorkarja mukaan lukien 70. 

Karjan tuotos on ollut 9 500 litran paikkeilla, laajennuksen aikana takapakkia tuli kolmisensataa kiloa. Tavoitteena on päästä kymmeneen tuhanteen litraan. Jalostuksessa käytetään apuna myös alkionsiirtoja ja ostoalkioita. 

Uusi 4-rivinen pihatto-osa käsittää 40 lypsylehmäpaikkaa, 11 paikkaa ummessa oleville ja kolme hoitokarsinaa. Vanhaan navettaan on rakennettu tilat nuorkarjalle siten, että vasikat ovat ensin viikon yksilöhäkeissä kuivikepohjalla ja siirtyvät sitten karsinoihin osaritilöille. Juottoa hoitaa automaatti. Sonnivasikat kasvatetaan tilalla vähintään kahden kuukauden ikäisiksi ennen välitykseen lähtöä.

Ratkaisuun, jossa vanha vetta muuttui nuorkarjan tiloiksi ja uusi pihatto rakennettiin samansuuntaisesti entisen viereen, päädyttiin pakosta. Vanha navetta oli niin lähellä rajaa, että jatko olisi mennyt kiinni naapurin rajaan. Nyt uutta pihattoa voi jatkaa kilometrin verran ennen kuin raja tulee vastaan.

Pihatto on tehty Lujabetonin betonielementeistä, myös betoniritilät tulivat sieltä. Uuden rakentaminen vanhan navetan tapaan tiilistä olisi tullut liian kalliiksi. Pohjatyöt, valut ja laipiot ovat paikan päällä tehtyjä. Töissä oli aluksi kaksi, lopussa kolme kirvesmiestä. Parret ja kalusteet toimitti De-Laval.

Navetan rakentaminen alkoi huhtikuussa 2003. Uusi pihatto oli valmis vuotta myöhemmin ja vanhan osan remontti valmistui heinäkuussa 2004. Laakasiilot ja lietesäiliö oli rakennettu jo vuonna 2002.

Kokonaiskustannus nousi verottomana 500 000 euroon. Summaan sisältyvät muun muassa uusi pihatto ja vanhan navetan muutos nuorkarjalle, laakasiilot, lietesäiliöt sekä myllyt ja viljasiilot koneineen. TE-keskuksessa hyväksytty kustannusarvio ylittyi rakennusaikaisten ratkaisujen, latoosan neljän metrin jatkeen ja valvontahuoneen, lantaraappojen ja lypsyaseman nostolattioiden vuoksi noin 90 prosentilla. Eniten ylitystä syntyi vanhan navetan peruskorjauksessa ja palkkakustannuksissa.

-Tiesimme, että TE-keskukselle tehty kustannusarvio ylittyy. Ohjekustannukset olivat silloin alakanttiin. Teemme kirjanpidon itse ja tiesimme rakennuskustannukset tarkkaan koko rakentamisen ajan, Pietikäiset sanovat. 

Yhtenä syynä kustannusten ylitykseen on ollut pyrkimys tehdä kaikki kerralla valmiiksi ja "viimeisen päälle" oletuksella, että kustannukset tulevat ajan mittaan takaisin sekä työn, ajan että rahan säästönä. Ja monin paikoin laatuun panostaminen todella näkyy. Aika näyttää, kuinka paljon lämmön talteenottojärjestelmät, pesuvesien uudelleenkäyttöjärjestelmät, juomaveden lämmitys, energiarehulla täydennetyt kioskit, painepesurin kiinteät putkitukset, lämpöputket seinillä, jaloittelutarhan sisääntuloalueen ritiläpäällystys, ulkopuolelle tehdyt pesupaikat, toimistotilojen oma ilmastointi ja muut vastaavat panostukset tuottavat. 2 x 5 kalanruotoaseman iso kapasiteetti tulee epäilemättä täyteen käyttöön seuraavassa laajennuksessa, jollei aseman tilalle tule robottia.

Lypsyaseman varustelu on runsas. Merkkivalo muun muassa näyttää hitaimmin maitonsa luovuttavat lehmät, jolloin lypsimien kiinnitys alkaa näistä lehmistä. Merkkivalo näyttää myös potkivat lehmät, jolloin esimerkiksi lomittaja tietää laittaa potkun estimen. 

Toki ihan kaikkea ei nytkään tehty. Säilörehu ajetaan pöydille pienkuormaimella. Täyttöpöytä sai vielä jäädä odottamaan. 

Parsia pehmittävät parsimatot. Lantakäytävät pidetään puhtaina kaksi kertaa päivässä käynnistettävillä raapoilla. Pietikäisten mukaan tämä riittää pitämään käytävät puhtaina. Lehmät on raappauksen ajaksi koottu lypsyä varten kokoomatilaan. Poikkikuiluista lanta kolataan käsityönä.

Lehmiä lisää
hyvissä ajoin

Uuden pihaton valmistelu alkoi tutustumisilla toisten ratkaisuihin. Ulkomaisia esimerkkejä katsottiin Ruotsissa ja Tanskassa. Kaupan jälkeen laitetoimittaja DeLaval kierrätti vielä katsomassa useita kohteita. 

Pihaton suunnittelussa ja karjan hoidossa on ollut tiiviisti mukana myös 21-vuotias Janne, joka jatkaa tilanpitoa. Hän aloitti syksyllä ammattikorkeakoulussa agrologiopinnot. Pietikäisillä on kolme poikaa ja tytär.

Lehmiä ryhdyttiin lisäämään omista hiehoista. Hiehoja vietiin kasvamaan isännän veljen tilalle jo kolme vuotta aikaisemmin ja häneltä ostettiin seitsemän hiehoa lisää. Alkioita on huuhdeltu omasta karjasta ja ostettu muualta.

-Kun hiehot tulivat omasta karjasta, tiesi, millaisia ne ovat, Ulla sanoo.

Parsia muuttamalla vanhaan navettaan mahtui 29 lypsylehmää. Lehmien lisäys on edennyt suunnitelmien mukaan. Tämän vuoden lopussa navetan kapasiteetti on täydessä käytössä. 

Seuraava haaste on saada lehmien tuotos kymppitonnin yli. Ensimmäiset vasikoiden kasvutulokset viittaavat siihen, että ainakin hyvän lehmän ensimmäinen vaihe, kunnollisen vasikan kasvattaminen, olisi aikaisempaa 
paremmalla tolalla.

Parantuneet olosuhteet, juottoautomaatit ja lämmitetty vesi näyttävät tuottavan tuloksia.