Eeva Brofeldt  

Alkutuotannon toimintatapojen kirjanpito 
on apuvälinen maitotilan riskien hallintaan

Ensi vuoden alusta voimaantulevaksi suunniteltu MMM:n asetus alkutuotannon hygieniavaatimuksista edellyttää, että alkutuotannon toimijalla, siis elintarvikkeita tuottavalla viljelijällä, on oltava omavalvontakirjanpito samaan tapaan kuin elintarvikealan yrityksilläkin jo on.

Kirjanpidossa on oltava tiedot mm. tilojen puhtaanapidosta ja desinfioinnista, eläinten puhtaanapidosta, rehujen alkuperästä, veden laadusta, käytetyistä kemikaaleista ja lääkkeistä sekä niiden säilytyksestä ja myös henkilöstön terveydentilasta. Myös todettuja puutteita korjaavat toimenpiteet tulee kirjata muistiin. Kirjanpidolla ei tässä tarkoiteta perinteistä, yksiin kansiin kirjattua yhteenvetoa. Tiedot voidaan säilyttää eri paikoissa, kunhan ne ovat olemassa ja tilan käytössä sekä aina tarvittaessa helposti löydettävissä.

Yleisten, kaikkia alkutuotannon toimijoita koskevien vaatimusten lisäksi asetuksessa on yksityiskohtaisempia vaatimuksia eri tuotannonaloille.

Maidontuotannon osalta asetus määrää maidontuotantorakennuksista, lypsypaikasta, maidon jäähdytys- ja säilytystiloista, maidon käsittelylaitteista, lypsyn ja maidon käsittelyn hygieniasta sekä maidon keräilystä ja kuljetuksesta. Automaattilypsylle asetetaan jatkossakin tavanomaista lypsyä enemmän vaatimuksia 

Toimintasuunnitelmista ja seurannasta sekä kehittämistoimenpiteistä tehtävän kirjanpidon tarkoituksena on etukäteen ehkäistä ja akuutin ongelmatilanteen sattuessa myös hallitusti selviytyä elintarvikkeisiin ja niiden raaka-aineisiin kohdistuvista vaaroista.

Koska kyse on hygienia-asetuksesta, on painopiste elintarvikkeiden turvallisuudessa. Samoilla eväillä voidaan vähentää tilan tuotantorutiinia haittaavien tilanteiden, esimerkiksi tautien ja erilaisten jäämien, riskiä ja siten edistää myös tilan talouden hallintaa.

Samassa asetuksessa määrätään myös eläimen koko elinkaaren aikaisten tietojen toimittamisesta teurastamoon. Tähän ns. ketjuinformaatiovaateeseen tullee vielä tarkennuksia nautojen osalta. Ketjuinformaatiosta saatavan tiedon merkitys on Suomessa suhteellisen vähäinen verrattuna Keski- ja Etelä-Eurooppaan, missä teuraaksi kasvatettavat eläimet saattavat siirtyä kasvatuspaikasta toiseen moneen kertaan. Matkan varrella niiden taustatiedot katoavat, ellei tietojen edellytetä seuraavan eläintä koko sen elinajan. 

Pitkän laatukoulutuksen suorittaneet tai tilalleen laatujärjestelmän tehneet tuottajat ovat jo rutinoituneita dokumentoijia. Nämä tilat ovat omatoimisesti ja vapaaehtoisesti laatineet tilansa toiminnasta dokumentaation, joka hyvin pitkälle tulee vastaamaan uuden hygienia-asetuksen vaatimuksia. Tätä työtä ei ole tehty lainsäätäjän vaatimuksesta, vaan tilojen omista kehittämisen lähtökohdista. Onkin toivottavaa, että tiloilla jo tehty työ voitaisiin jollain tavalla ottaa huomioon asetusta viimeisteltäessä.

Kirjoittaja on Valion alkutuotantopäällikkö.