Eeva Brofeldt  

Eläintautien torjuntayhdistys 
on torjunut eläintauteja 10 vuotta

EU:n ja koko maailmankin eläintautitilannetta arvioidaan tavallisesti vaarallisten eli ns. A-listan lakisääteisesti vastustettavien eläintautien perusteella. Nämä vaaralliset, helposti eläintautien perusteella. Nämä vaaralliset, helposti leviävät taudit johtavat tavallisesti eläinten kuolemiin tai vaurioittavat pysyvästi niiden elintoimintoja. Ne vaikuttavat myös kansainväliseen rehu- ja elintarvikekauppaan. Koska kyse on lakisääteisesti vastustettavista taudeista, perustuvat kaikki niiden vastustustoimenpiteet viranomaismääräyksiin.

Tautien esiintymisalueilla toimenpiteet ovat rankkoja. Sairastuneet ja kaikki niiden kanssa tekemissä olleet eläimet lopetetaan. Tartuntateiden katkaisemiseksi ja tartunnan leviämisen selvittämiseksi määrätään vyöhykkeet, tartunta-alue, suojavyöhyke ja valvontavyöhyke, joilta eläinliikenne on estetty ja joilta otetaan näytteittä. Tuotanto voidaan aloittaa uudelleen vasta, kun riskieläimet on tuhottu, taudinaiheuttajat hävitetty desinfioimalla ja tuotantotilat pidetty määräajan tyhjinä. Nautapuolella esimerkkinä näistä vaarallisista tarttuvista taudeista voidaan mainita suu- ja sorkkatauti.

Suomessa vakavia eläintauteja ei, muutamaa yksittäistä tapausta lukuun ottamatta, ole esiintynyt vuosikymmeniin. Hyvästä tilanteesta huolimatta viranomaisillamme on erinomainen valmius ryhtyä toimiin heti, jos tällainen vakava eläintauti jossakin puhkeaa.

Ennaltaehkäisevää toimintaa

Kun Suomessa puhutaan vapaaehtoisesta eläintautien torjunnasta, tarkoitetaan nimenomaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Myös sellaiset taudit, joita ei virallisesti vastusteta, saattavat nekin sopivissa olosuhteissa levitä nopeasti ja aiheuttaa alueellisesti ja tilakohtaisesti merkittäviä taloudellisia tappioita. Tämän tautiryhmän tyypillisiä edustajia ovat mm. tarttuvat ripulitaudit ja hengitystiesairaudet, jotka alentavat lypsykarjan tuotosta ja heikentävät eläinten yleiskuntoa. Tunnettuja leviämisreittejä ovat mm. eläinkauppa, tuotantotiloilla työskentelevät ja/tai vierailevat ihmiset, kontrolloimattomat ostorehut ja haittaeläimet.

Kotieläintuotteita jalostavat yritykset perustivat kymmenen vuotta sitten Eläintautien torjuntayhdistyksen, ETT:n, jonka tarkoituksena oli estää uusien eläintautien tulo Suomeen, pysäyttää tautien leviäminen sekä hävittää maassa olevat tarttuvat eläintaudit. ETT on elintarvikealan yritysten keino varmistaa jalostettavaksi tulevien eläintuotteiden laatu ja edistää alkutuotannon kannattavuutta. ETT:llä ei ole viranomaisten vastuuta eikä valtuuksia. Vaikuttamiskeinoina ovatkin olleet kattavan tautien torjuntaohjeistuksen laadinta ja tunnetuksi tekeminen sekä nopea reagointi niin maassamme kuin rajojemme ulkopuolellakin puhjenneisiin epidemioihin.

Rehujen turvallisuuden edistämiseksi kehitettiin ETT:n positiivilista. Positiivilistalle hyväksyttävien rehualan yritysten on pystyttävä osoittamaan hygieenisesti korkealuokkainen toiminnan taso. Näiden yritysten rehuja käyttäessään tuottaja voi olla vakuuttunut siitä, etteivät rehut levitä salmonellaa tai muita tauteja.

Tuloksekasta työtä

ETT:n laatimien, ei-lakisääteisten ohjeiden hyvä tarkoitus on yleensä ymmärretty ja niitä on vapaaehtoisesti noudatettu. Vain muutamat elävien eläinten tuonnista innostuneet ovat valittaneet ETT:n eläinten tuontia koskevien ohjeiden rajoittavan liikaa heidän toimintaansa. Tämä osoittaa, etteivät he ole ymmärtäneet eläintautien leviämisen riskiä ja että tällaisissa tapauksissa perusteltu ohjeistus on ollut erityisen tarpeellinen.

ETT on onnistunut työssään erinomaisesti Nautapuolella tarttuvien tautien määrä on saatu vähenemään ja nyt tehdään töitä pälvisilsan ja tarttuvien sorkkasairauksien taltuttamiseksi.

Kirjoittaja on Valion alkutuotantopäällikkö.