Kalevi Heinonen

Eläinlääkärin palsta

Onko lypsykarjasi terveydessä ongelmia? Kysymyksiin vastaa tällä palstalla eläinlääkäri Kalevi Heinonen.
   Lähetä kysymyksesi Maito ja Me –lehden toimitukseen, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio, puh. 010 381 2045.
   Toimituksen sähköposti: aino.murtomaa-niskala@valio.fi.

Pienet vieraat navetassa
Meillä on jo vuosia käynyt pikku vierailijoita kaupungin päiväkodeista ja kouluista tutustumassa karjaan. Nyt kuitenkin annetaan ohjeita, että navettaan saa päästää vain pakollisia vierailijoita. Myäs muut karjankasvattajat kauhistelevat joskus meillä käyviä lapsivieraita, että tuovat tauteja.
   Nyt kysyisin eläinlääkäriltä selvää tietoa siitä, mitä tauteja lapset tuovat eläimiin ja kuinka suuri riski otetaan. Kenkäsuojat on lapsille hankittu ja nyttemmin pesetetty kädet myäs navettaan tullessa. Eläimiä on saanut silitellä ja vanhalla Heljällä rohkeimmat kokeilleet lypsyä. Vierailut ovat olleet meille suuri ilo ja lapset innostuneita.
   Lapsissa on tulevaisuus

Ihmisestä itsestään ei juuri tartu tauteja lehmiin. Periaatteessa ihmisen salmonella ja tuberkuloosi voisivat tarttua, mutta meillä riski on olemattoman pieni. Myäs ihmisen riski saada tauteja navetasta on olematon, jos tilalla ei ole todettu salmonellaa tai EHEC- bakteeria.

Vierailijat voivat olla tautiriski, koska jaloissa ja vaatteissa saattaa kulkeutua tauteja karjasta toiseen. Käsittääkseni koululaisryhmät eivät käy samana päivänä usealla tilalla.

Jos minulla olisi navetta, toivottaisin pikku vierailijat tervetulleiksi seuraavilla ehdoilla: Samana päivänä saa käydä vain yhdellä tilalla, käytetään jalkasuojia ja kädet pestään mennen tullen. Lisäksi opettajan olisi hyvä neuvoa, että navetassa käyttäydytään rauhallisesti, ei juosta eikä pidetä kovaa meteliä.

Mielestäni koululaisten navettavierailut ovat parasta mahdollista kotimaisen maidon markkinointia. Lapset näkevät, että hyvänmakuinen maito ruokapäydässä on melkoisen tyän tulos. Olen varma, että ilo vierailusta on molemminpuolinen.

Repsahtava utare
Kysyisin neuvoa seuraavaan vanhempieni karjan lehmiin liittyvään ongelmaan. Käyn silloin tälläin heillä lomittamassa ja olen kiinnittänyt huomiota siihen, että useilta lehmiltä utare laskeutuu kesän aikana huomattavasti ja muuttuu jotenkin "irtonaiseksi".
   Viime kesänä pahin tapaus oli viime joulukuussa kolmannen kerran poikinut lehmä. Vielä keväällä sen utare oli normaali ja helppo lypsää. Nyt utareen etäisyys maasta on enää noin 15 cm ja utare näyttää kuin nahan varassa riippuvalta. Utareen putoaminen on äidin kertoman mukaan tapahtunut vähitellen kesän kuluessa. Tämä tuntuu kummalliselta, kun maitomäärä ei enää ole lähelläkään herumishuippua. Talvella maitoa oli parhaimmillaan 44 kiloa, kesän ajan tuotos on ollut noin 25 kilossa. Parilla muullakin lehmällä on tänä kesänä tapahtunut vastaavanlaisia, ei kuitenkaan niin pahoja utareen laskeutumisia.
   Edellisenä kesänä yhdeltä lehmältä utare putosi kahden lypsyn välillä. Utare oli myäs kipeä ja maidossa oli verta. Tämä oli kuitenkin sikäli selitettävissä oleva tapaus, että poikimisesta oli vain kolmisen kuukautta ja maitoa vielä melkein 50 kg. Lehmä jouduttiin teurastamaan melko pian tämän jälkeen.
   Myäs useiden muiden lehmien kohdalla olen viime vuosien aikana kiinnittänyt huomiota utareen laskeutumiseen nimenomaan kesän aikana. Mielestäni tämä ei ole oikein rakennevikaa, koska lehmät ovat olleet nuorempana hyväutareisia ja läystyminen on tapahtunut vasta vähän vanhempana. Voiko laidunkauteen tai laidunruohoon liittyä jokin puutostila tai muu tekijä, joka aiheuttaa tällaista utareen heikentymistä? Miten tätä voisi ennaltaehkäistä, ettei muuten hyviä lehmiä tarvitse laittaa teuraaksi?
   Tilapäinen lypsyapu

Kuvaamanne vaivaa olen kuullut muidenkin valittavan. Utare putoaa, koska utaretta keskeltä kannatteleva sidekudos antaa periksi. Syytä tähän ei tiedetä, siksi ennaltaehkäisy on vaikeata. Perinnällisyydestäkin on vaikea sanoa, koska vaiva tulee esiin vasta vanhemmilla lehmillä, ja useimmat lehmät eivät elä niin pitkään että näkisi repsahtaako utare vai ei. Hoidoksi voidaan antaa turvotusta poistavaa lääkettä, mutta takaisin yläs ei utaretta saa millään.

Olen joskus pohtinut, että tuleeko tämä vaiva yleistymään, jos saamme lehmien keski-ikää pidennetyksi eli onko tällainen rakenteellinen heikkous pysynyt piilossa, kun lehmät on muusta syystä teurastettu jo toisen poikimisen jälkeen.

Kalevi Heinonen on Maito ja Me lehden
eläinlääkäripalstan pitäjä.