Saara Salonen  

Lappajärvelle kolmen maitotilan yhteinen puhdistamo

Maitohuoneiden jätevesien käsittely on vaativampaa kuin asumisjätevesien. Lypsykoneen, putkistojen ja tilatankin pesusta syntyy väkeviä pesuvesiä, jotka sisältävät runsaasti orgaanista ainetta ja ravinteita. Lappajärvellä kolme maitotilaa yhdisti voimansa ja rakensi yhteisen puhdistamon näille ongelmallisille vesille. Yhteishankkeella säästetään työtä ja kustannuksia

-Oikeastaan koko homma alkoi siitä, että naapurissa Lepistöllä alkoi navettaremontti. Silloin tuli puheeksi, että nykyään vaaditaan uudenlaisia

 maitohuoneen jätevesien käsittelysysteemejä", kertoo Juhani Lehtiniemi.

Naapurien keskinäinen juttelu johti pohtimaan jätevesien käsittelyä enemmänkin. Lopputuloksena on kolmen tilan yhteinen jätevesien puhdistamo. Lepistön ja Lehtiniemen lisäksi hankkeeseen otettiin mukaan vielä kolmaskin naapuri, Ahola.

Kaikki kolme tilaa ovat aktiivisia maidontuottajia, lypsylehmiä löytyy yli 80. Kun rakentamaan ruvettiin, päätettiin maitohuoneiden pesuvesien lisäksi laittaa kuntoon myös asumisjätevedet. Asukkaita kolmessa talossa on yhteensä 26.

-Yhteensä karjan ja asukkaiden jätevesikuormitus vastaa 60 henkilön puhdistamattomien jätevesien kuormitusta, sanoo Länsi-Suomen ympäristökeskuksen diplomi-insinööri Jami Aho. Yhteinen hanke kuuluu ympäristökeskuksen avustamiin Lappajärvi Life- projektin hankkeisiin.

Lehtiniemen mukaan aiemmin naapurusten ja maitohuoneiden jätevedet laskettiin saostuskaivosta suoraan ojaan. Lappajärveen ei tiloilta ole montaa sataa metriä matkaa.

Yhteistyöllä kustannukset alas

Lappajärvellä päädyttiin rakentamaan panospuhdistamo. Siinä puhdistusteho perustuu eläviin yksisoluisiin bakteereihin, jotka hapellisissa oloissa käyttävät orgaanisen jäteaineen hiiltä ravinnokseen. Bakteerikanta pidetään sen verran pienenä, että bakteerit ovat nälkäisiä ja hoitavat hommansa.

Puhdistamon rakentaminen aloitettiin viime syksynä, kun Aholan tilalle rakennettiin pumppaamo ja sieltä noin 200 metrin mittainen painelinja Lepistön tilalle. Lepistön tilalle asennettiin uusi saostuskaivo, jonne johdetaan sekä maitohuoneen että asumisen jätevedet.

Lepistön tilalta Aholan ja Lepistön jätevedet tulevat viettoviemärinä Lehtiniemen mailla sijaitsevaan puhdistamoon. Myös Lehtiniemelle asennettiin uusi saostuskaivo.

-Kaikkinensa viemärilinjaa rakennettiin noin 700 metriä, Lehtiniemi sanoo.

Kustannuksia pyrittiin pitämään kurissa tekemällä mahdollisimman paljon itse. Myös yhteistyö säästi kustannuksia. -Mitä suuremmissa yksiköissä jätevedet käsitellään, sitä edullisemmaksi se tulee, Jami Aho sanoo. On tietysti otettava huomioon, että pitkien viemärilinjojen vetäminen on kallista. Viemärilinjan veto toi noin kolmanneksen kustannuksista.

Lappajärvellä puhdistamon hinnaksi tuli noin 32 000 euroa. Tässä summassa on mukana myös tilojen oman työn osuus. Kustannukset jäivät pienemmiksi, mitä ne olisivat olleet, jos jokainen tila olisi rakentanut itselleen oman puhdistamon.

Säästyneiden kustannusten ansiosta puhdistamossa voitiin käyttää automatiikkaa, joka parantaa puhdistustulosta varsinkin typen osalta sekä vähentää puhdistamon käyttökustannuksia.

Rakentamisen jälkeenkin yhteistyö tuo säästöjä. -Tarkkailu- ja hoitotoimia täytyy tehdä periaatteessa vain joka kolmas kerta verrattuna omaan puhdistamoon, Lehtiniemi sanoo tyytyväisenä.

Myös puhdistamon teho paranee, kun se kuormittuu tasaisemmin suuremman jätevesimäärän ansiosta.

Maitohuoneen vedet ongelmallisia

Maitohuoneiden pesuvedet ovat vaativampia puhdistettavia kuin asumisen jätevedet. Ne sisältävät runsaasti orgaanista ainetta ja ravinteita, erityisesti fosforia. Myös niiden pH monesti vaihtelee, vesi on vuoroin hapanta ja vuoroin emäksistä. Desinfioinnissa käytettävä kloori vaikeuttaa puhdistamista.

-Meillä on kaikilla automaattinen pesulaitteisto maitohuoneissa, Lehtiniemi kertoo.

Pesuaineiden lisäksi maito vaikuttaa jätevesien laatuun. Maidosta peräisin oleva orgaaninen aines on helposti hajoavaa, joten se järveen päätyessään vähentää happipitoisuutta ja aiheuttaa rehevöitymistä.

Imeytysjärjestelmiin verrattuna panospuhdistamo on mahdollisissa maitovahingoissa parempi. Se selvittää vahingossa tulleet suuretkin maitomäärät kunnialla. Imeytysjärjestelmä saattaa mennä tukkoon.

Ympäristöon ei helposti investoi

Lehtiniemi kertoo monelle tilalle tyypillisestä tilanteesta. Nuoret viljelijät investoivat lisämaahan tai navetan laajentamiseen parantaakseen toimeentuloaan. Tuotannon kasvaessa täytyy myös konekantaa uusia.

-Ympäristöinvestoinnit jäävät helposti huonommalle huomiolle, niitä ei tule ensimmäisenä ajatelleeksi. Vaikka kyse on omasta mukavuudesta ja omasta elinpiiristä.

Kuntoon laitettu jätevesisysteemi kuitenkin lämmittää mieltä. Lehtiniemi on ilmiselvästi tyytyväinen, että asia on heillä nyt järjestyksessä.