Eeva Brofeldt

Parhaita kehittäjiä palkittu

Maitoelinkeinon kilpailukyky on sen eri osien kilpailukyvyn summa. Kilpailukyky ei tarkoita elinkeinon lyhytaikaista, mahdollisesti suotuisten ulkoisen tekijöiden aikaansaamaa onnistumista. Oikeasti kilpailukyinen elinkeino pärjää myös huonoina aikoina, sillä se kehittää pitkäjänteisesti osaamistaan, ymmärtää ilmassa olevat muutoksen merkit ja myös reagoi niihin. Kilpailukykyinen elinkeino on alalla toimijoille turvallinen ympäristö.

Jotta maitoketju kokonaisuutena pärjäisi, pitää sen jokaisen osan menestyä paremmin kuin muut samalla toimialalla tai samalla markkinalla toimivat elinkeinot. Maitoketjun ensimmäinen lenkki on lypsykarjatila ja ketju päättyy siihen, missä kuluttaja ottaa maitotuotteet käyttöönsä, siis kauppaan tai maitovalmisteita käyttävään teollisuuteen ja suurkeittiöihin. Näin pitkän ja monimutkaisen kokonaisuuden kilpailukykyyn vaikuttaa ratkaisevasti myös sen eri osien yhteensovittaminen, jokaisen osion toiminnallisten tarpeiden huomioon ottaminen ja rajapintojen hyvä hallinta.

Ensimmäisen lenkin, maatilan kilpailukykyä voidaan mitata aivan samoin perustein kuin muutakin liiketoimintaa. Vuoden Maatila-kilpailussa haetaan Suomen parhaiten johdettua tilaa arvioimalla sen toimintaa tiukan kriteeristön avulla. Tänä vuonna pääpalkinnon lisäksi jaettiin kaksi kunniamainintaa, joista toisen sai sotkamolainen Sinikka ja Timo Tikkasen omistama Kumpulan maatila.

Kumpulan tilan kunniamainintaa perusteltiin tilan johtamismenettelyjen tasapainoisella ja määrätietoisella kehittämisellä. Käytännössä se on tarkoittanut tilan toimintaa kuvaavien lukujen (mm. rehu- ja maitomäärät, kustannukset, tuotot) merkitysten pohdintaa ja siihen perustuen uusien tavoitteiden asettamista. Uudet tavoitteet on haluttu saavuttaa, joten ne ovat aina myös ohjanneet tekemistä.

Rajalan maitotila on ansioitunut ja tullut palkituksi parhaasta karjan jalostusarvosta. Kilpailukykymielessä huomio kiinnittyy tilan emännän Minna Häyryn pohdintaan, joka noudattelee mallia olemassa olevien tulosten pohdinnasta ja uusien tavoitteiden asettamisesta. Hän toteaa jalostuksen painopisteiden siirtyvän jatkossa utareiden ja jalkojen rakenteeseen sekä hedelmällisyyteen, jotta lehmistä tulisi heille entistä pitkäikäisempiä työkavereita. Maitotuotostavoitteet on jo saavutettu.

Lähestulkoon toiseen päähän maitoketjua joudutaan, kun tarkastellaan kolmannen palkitun, Valion Matti Harjun, työpanosta. Hänelle myönnettiin pohjoismainen meijerialan kunniapalkinto työstään maitoalan positiivisena kehittäjänä. Maitoalan kilpailukyvyn ylläpito ja kehittäminen edellyttävät ennakkoluulotonta ja määrätietoista uudistumista myös jalostavan teollisuuden toiminnassa. Matti Harjun mielenkiinnon kohteena oleva, vielä 1990-luvulla jätteenä pidetty hera on uusien tuotesovellusten myötä noussut arvoon arvaamattomaan. Samaan arvokategoriaan kuuluu myös laktoosin poiston valmistusteknologia, jonka Valio ensimmäisenä maailmassa valjasti laktoosittomien maitotuotteiden prosessointiin.

Maitoketjun yhtenäisyys ja kaikkien sen osien tasapainoinen kehittäminen ovat kansainvälisessä mittakaavassakin Valioryhmän ainutlaatuinen etu. Uskon vahvasti, että jatkossakin maitoalan kilpailukyvyn vahvistamiseksi jokainen maitoketjun osa hoitaa oman osuutensa kehittämällä osaamistaan ja reagoimalla ilmassa oleviin muutosten merkkeihin.

Toivotan kaikille lukijoille lämminhenkistä joulunaikaa!

Kirjoittaja on Valion alkutuotantojohtaja.