Numero 6 / 2005|
|
Maksukykyä
edellytetään jatkossakin Valio maksaa maidosta 20 prosenttia yli eurooppalaisen keskitason. Tähän on päästy yksinomaan maidontuottajien omistaman ja hallinnoiman valtakunnallisen yrityksen ansiosta, Valion hallituksen jäsen Esa Juntunen tähdentää. |
|
sujuu suunnitelmien mukaisesti, ennakkotilityshinnan toteutuminen on täysin mahdollista. Hän huomauttaa tulokseen vaikuttavan myös ulkopuolisten tekijöiden kuten dollarin kurssin ja vientitukien alenemisen, jota Valio on osittain pystynyt kompensoimaan hinnoittelulla. Valio maksaa maidosta reilut 20 prosenttia yli eurooppalaisen keskihinnan, vaikka se joutuu markkinoimaan 40 prosenttia vastaanotetusta maidosta erilaisina tuotteina Suomen ulkopuolelle. Juntusen mukaan hintataso on pelkästään sen ansiota, että maidontuottajilla on yhteinen valtakunnallinen yritys, Valio. Hän muistuttaa myös, että kohtuullinen tuottajahinta on elinehto korkeiden tuotantokustannusten kanssa painivalle maidontuottajalle. T&K avainasemassa Valion vahvuudet ovat Itämeren ympäristön kattava kotimarkkina, Valio brändi, tutkimus ja tuotekehitys sekä tiukka kustannusten karsinta. -Tuloksen kannalta kotimaan markkinat ovat äärimmäisen tärkeät. Lisääntynyt tuonti tiukentaa kilpailua ja painaa hintoja alas. Jo lähes kolmannes Suomessa kulutetusta juustosta on ulkomaista, Juntunen sanoo. Avainasemassa on tutkimus ja tuotekehitys, jonka tehtävänä on pitää Valio askelen edellä kilpailijoita. T&K:n ansiosta Valio on kansainvälisesti verkottuvilla markkinoilla varteenotettava ja haluttu yhteistyökumppani. Sama hinta on vahvuus Jokainen maitolitra on Valiolle yhtä arvokas riippumatta siitä, onko se tuotettu viidentoista tai viidenkymmenen lehmän karjassa, Esa Juntunen sanoo. Maidon sama hinta karjakoosta tai tilan sijainnista riippumatta on Juntusen mukaan osuustoiminnallisen Valioryhmän vahvuus. Se ylläpitää tulevaisuuden uskoa ja siitä kannattaa pitää kiinni. Kehityksen suuntana on, että maitotilat vähenevät ja jatkavat tilat kasvavat. Yritys tarvitsee tervettä kasvua vastatakseen kustannusten nousuun ja menestyäkseen. Tämä koskee sekä maatilaa että meijeritoimintaa. Jokainen tuottaja päättää kuitenkin itse tuotannon laajuuden omista lähtökohdistaan, hän tähdentää. Kustannuspaineet kasautuvat Kokonaismaitomäärä pysyy jatkossakin lähes nykyisellä tasolla, mutta tuotannossa tapahtuu alueellisia siirtymiä. Valion jalostuskapasiteetille vakaa maitomäärä turvaa kannattavan ja tasaisen käyttöasteen. Osuuskunnille maidontuottajien harvenevat rivit kasaavat kustannuspaineita ja säästötarpeita. Juntunen perää luottamushenkilöiltä tulevaisuuteen tähtääviä päätöksiä. Hänen mukaansa tarvetta on maakuntarajat ylittävälle yhteistyölle. Terveenä kehityksenä hän mainitsee Maito-Auran ja Maito-Pirkan käynnistämät selvitykset osuuskuntien yhdistymismahdollisuuksista. Osuuskuntia on turha patistaa fuusioihin, Juntunen sanoo. -Aloitteen on tultava osuuskunnasta. Säästöjä syntyy myös yhteistyöllä. ProMilk ja Kainuun Osuusmeijeri yhdistivät taloushallintonsa. Vastaavia esimerkkejä löytyy muualtakin. Juntunen uskoo osuuskuntien vähitellen sulautuvan nykyistä suuremmiksi yksiköiksi. Hänen mukaansa alueelliset osuuskunnat varmistavat parhaiten tasapuolisen edustuksen Valion hallintopaikoille. Päätöksentekoon tarvitaan erilaisia näkökulmia. Suunnitelmallista tuotantoa Vieremällä Ylä-Savossa maitoa tuottava Esa Juntunen on ollut Valion hallituksen jäsen vuodesta 1998. Hän aloitti Iisalmen Osuusmeijerin hallinnossa 1982 ja oli 1990-luvun alussa muodostamassa Pohjois-Savon meijeriosuuskunnista Alueosuuskunta Promilkia. Hän on Promilkin hallituksen jäsen. Juntusten tila toimii maatilayhtymänä pojan perheen kanssa. Yhtymämuoto kuuluu tilan yrityskulttuuriin jo kolmannessa sukupolvessa, Juntunen kertoo. Navetta on peruskorjattu 1999 viidellekymmenelle lypsävälle. Kymmenen viimeisen vuoden aikana lehmät ja peltoala ovat tuplaantuneet ja metsäala nelinkertaistunut. Metsätalous on strateginen valinta EU:n varalle, Juntunen sanoo. Metsää hoidetaan voimaperäisesti ja se työllistää yhden ulkopuolisen kesäajoiksi. Maataloudessa on yksi palkattu työntekijä ympäri vuoden. Lisäksi Juntusilla on muutaman ulkopuolisen työllistävää soraliiketoimintaa. Maidontuotantoa kehitetään suunnitelmallisesti. Korkeatuottoisesta jalostuskarjasta myydään jalostuseläimiä ja alkioita. Ensisijaisesti jalostus tähtää oman karjaaineksen kehittämiseen. Se on pitkäjänteistä työtä, joka edellyttää innostusta ja sitoutumista, Juntunen tähdentää. Maidontuotannosta tilalla on ensimmäiset säilyneet merkinnät vuodelta 1862, jolloin lypsäviä on ollut 6 ja hiehoja 3. Tarkkailutietoja on vuodelta 1892, jolloin parhaat tilan 16 lehmästä tuottivat 600 kannua maitoa vuodessa (kannu = 2,6 litraa). Tuolloin tilalla on jo viljelty peltoheinää ja käytetty jäitä "päällisen nostatukseen". Luottamustoimessa täysillä Valion hallinnossa luottamusjohto edustaa maidontuottajia ja toimii heidän etujensa puolesta. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää kentän saumatonta luottamusta ja tukea. Luottamustoimet eivät ole eläkevirkoja, Juntunen muistuttaa. Hallitustyöskentely Valion kokoisessa yrityksessä lohkaisee aikamoisen osan työpanoksesta. Matka- ja kokouspäiviä kertyy runsaasti ja asioihin perehtyminen vie oman aikansa. Koti- ja työasiat on oltava järjestyksessä, jotta luottamustoimeen voi keskittyä täysillä, Juntunen tähdentää.
|
 |
Tekstit 6/05 | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus |
