Eeva Brofeldt  

Maitoalalla investoidaan paljon,
epävarmuutta on opittava sietämään

Runsas vuosi sitten kirjoiteltiin lehdistössä, kuinka Valio ui vastavirtaan ja tekee suuria investointeja aikana, jolloin muu teollisuus investoi hyvin maltillisesti. Valion investointibuumin taustalla olivat päätökset tuoretuotemeijerien toiminnan tehostamisesta, mikä käytännössä tarkoitti suunnitelmaa viiden toimipaikan sulkemisesta ja toiminnan keskittämisestä kolmeen meijeriin. Toimintaansa jatkavien laitosten on pystyttävä sopeuttamaan toimintansa suureneviin maitomääriin ja uusiutuvan tuotteiston valmistamiseen. Käytännössä sopeuttaminen tarkoittaa uuden tuotantoteknologian hankintaa ja käyttöönottoa, lisätilan rakentamista  sekä toimintatapojen uudistamista.

Jatkuvuus edellyttää investointeja

Suomalaisten maitotilojen keskikoko on edelleenkin reippaasti pienempi kuin monissa muissa Euroopan kehittyneissä maitotalousmaissa. Tilakoko sellaisenaan ei ole maitotilan menestymisen mittari, mutta ongelmia on tiedossa, jos suomalaisten maitotilojen koko poikkeaa hyvin radikaalisti muista EU-maista. Toimimmehan kuitenkin Yhteisössä yhteisellä markkina-alueella ja suurelta osin myös yhteisen tukipolitiikan ehdoilla.

Tehokkaan, maitotilayrittäjälle toimeentulon takaavan maidontuotannon edellytyksiä ovat olosuhteisiin nähden oikein mitoitettu toiminnan laajuus ja valittuun toimintatapaan sopivat muut resurssit. Kasvavilla maitotiloillakin toiminnan kehittäminen tarkoittaa mm. uuden tuotantoteknologian hankkimista ja käyttöönottoa, lisätilan rakentamista sekä toimintatapojen uudistamista.

Jatkuvuuden kannalta investoinnit ovat välttämättömiä. Loppuun käytetyt koneet, laitteet ja rakennukset on aika ajoin uusittava pelkästään olemassa olevien toimintojen ylläpitämiseksi. Maitotilayrityksen koon kasvattaminen tai toimintatapojen muuttaminen edellyttävät usein mittavia uusinvestointeja. 

Kehityksen ennakointi vaikeaa

Pitkävaikutteisten uusinvestointien osumatarkkuutta on miltei mahdotonta varmistaa. Kukapa rohkenee ennakoida, miten nyt, syksyllä 2004, päätetyt ja toimeenpannut investoinnit toimivat vuoden 2010 maailmassa. Tutun maarakennusalan yrittäjän mukaan investoinnit joutuu aina tekemään enemmän tai vähemmän sormituntumalla, sillä mikään laskentamalli ei pysty ottamaan huomioon lähivuosien vielä tuntemattomia epävarmuustekijöitä.

Yritysten, myös lypsykarjatilojen, menestyminen on kuitenkin riippuvainen investointien onnistumisesta. Epäonnistunut investointi ei lähdekään tuottamaan, vaan pahimmassa tapauksessa aiheuttaa uusia, suunnittelemattomia kuluja. Tilanteen korjaaminen toiminnallisen tuloksen kautta saattaa joskus olla mahdotonta.

Investoijalla pitää olla hyvien hermojen ja hyvän laskupään lisäksi erittäin hyvä alan ja siihen vaikuttavan toimintaympäristön tuntemus. Myös rohkeutta, paineensietokykyä ja pitkäjänteisyyttä tarvitaan. Riskeistä keskusteleminen, sparraus, hanketta eri näkökulmista tarkastelevien asiantuntijoiden kanssa saattaa helpottaa epävarmuuden tuskaa.

Tuttu maarakennusyrittäjä kertoo aloittavansa uusinvestoinnit tunnustellen, pienillä panoksilla. Jos toiminta näyttää lupaavalta, panostusta on turvallista lisätä. Jos taas näyttää huonolta, hankkeesta voi vetäytyä hyvissä ajoin, kun menetykset ovat vielä pieniä.

Kirjoittaja on Valion alkutuotantopäällikkö.