Syksy on monella tavoin mielenkiintoista aikaa. Kuluvaa vuotta voi tarkastella monelta taholta ja samalla suunnitellaan jo seuraavaa vuotta.

Kulunut vuosi on ollut haasteellinen. Valion tuoretuotteiden kehittämisohjelman eteneminen on asettanut monenlaisia paineita eri toiminnoille Valiossa. Pääsääntöisesti ohjelman toteuttamisessa on onnistuttu vähintäänkin kohtuullisesti.

Budjetin mukainen toiminnallinen tulos on toteutunut melko hyvin, vaikka tämän vuoden kokonaistulosta tulevat rasittamaan muutamat ylimääräiset poistoerät suljettavien tuotantolaitosten alaskirjauksista johtuen. Tulosta pitäisi saada syntymään, jotta tulorahoituksella pystytään hoitamaan ainakin osa menossa olevaa investointiohjelmaa.

Tuoretuotteiden kehittämisohjelman lisäksi Valiossa on työn alla suurimittainen tietohallintoinvestointi, työnimeltään Valo-projekti. Maallikon on mahdotonta arvioida tietohallinnon järjestelmiä muuten kuin, että ne ovat välttämättömiä pitää ajan tasalla. Tietojärjestelmät ovat kalliita ja näiden projektien hallinta on vaikeaa. Valo-projekti ei tee tästä poikkeusta. Projektin kuluessa on ilmennyt melkoisia puutteita tarjouksen voittaneen yrityksen kyvyssä arvioida työn vaatimien resurssien tarpeita. Toivoa sopii, ettei lopputulokseen tarvitse olla pettynyt.

Tulevan vuoden budjetointi on jo pitkällä. Budjetin pitää aina olla haasteellinen. Siihen on pyritty tälläkin kerralla. Kustannuspaineita on pystyttävä purkamaan myytävien tuotteiden hintoihin. Tällä kertaa tehtävä on kokonaisuudessaan entistä vaikeampi, sillä viennissä on näköpiirissä paineita vientitukien alenemiseen Euroopan Unionin alueelta kolmansiin maihin. Nämä alenemat toteutuvat asteittain tulevina vuosina. Toivoa sopii, että menetykset korjautuvat myönteisenä sisämarkkinoiden hintakehityksenä ja viennin suuntautumisena entistä enemmän parempihintaisiin kuluttajatuotteisiin.

Maidon tuotannossa tuottajien tulonmuodostuksen turvaaminen on monien uhkien varjostama. Meneillään oleva EU:n maatalouspolitiikan uudistus on täynnä vastausta vailla olevia kysymyksiä. Samoin Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tuki on edelleen vailla ratkaisua. Huolestuttavinta on, että merkittävät poliittiset tahot, nykyistä hallitusta myöten, ovat antamassa periksi pitkäaikaisen tuen saamiseksi. Edellinen, Lipposen hallitus ja nykyinen hallitus on sitoutunut koko maassa tuotantoedellytykset takaavaan maatalouspolitiikkaan. Maidontuotannon investoinnin kannattavan tuotannon tarkasteluväli on yli viisitoista vuotta. Kuka uskoo nykyiseen tempoilevaan tukipolitiikkaan? Agenda 2000 -ohjelman piti kestää vuoteen 2006. Puolessa välissä tätä ohjelmakautta puhutaan täydellisestä EU:n maatalouspolitiikan reformista. Tuotannon turvaavasta pitkäjänteisyydestä on turha puhua.

Tulevien ratkaisujen väännössä on välttämätöntä, että valittavien ratkaisumallien seuraamukset selvitetään riittävän tarkasti. Nyt olemassa olevan tiedon mukaan kansallisen tuen suuntaamiseenkin on olemassa kolme eri vaihtoehtoa. Kauhistuttavin malli olisi ns. tasatukimalli, jossa pelkistettynä maidon- ja naudantuotannon tuet pääsääntöisesti tasattaisiin kaikille. Malli vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta. Vaihtoehtojen vaikutukset on selvitettävä riippumattoman aineiston pohjalta ja riittävän luotettavasti, jotta emme joudu vahvoihin ristiriitoihin eri tuotantosuuntien välillä. Uskon, että maatalousministeri virkamiehineen ja MTK paneutuvat asiaan riittävällä intensiteetillä. Osuuskuntien ja MTK:n muodostamalla Maitovaliokunnalla on tässä tilanteessa merkittävän vastuullinen tehtävä.

Kari Inkinen on Valio Oy:n hallituksen puheenjohtaja.