Osuuskuntien Maitovaltuuskunta teki maaliskuun lopulla oikean päätöksen. Maitoala ryhtyi itse toimenpiteisiin maidontuotannon kasvun hillitsemiseksi.

Kiintiömaksun perimisen aloittaminen 20 senttinä litraa kohti heti tilakohtaisen kiintiön ylityttyä on raskas niille tiloille, joilla tuotantokapasiteettia on rakennettu ilman kiintiötä. Tuettu tuotanto kuitenkin perustuu kansalliseen maakiintiöön, joka muodostuu tilakohtaisista kiintiöistä.

Tämän hetkinen tuotantoennuste ennakoi viime kiintiökautta korkeampaa tuotantoa, joten 20 sentin perintä on hyvinkin perusteltu. Ns. "yliperintää" ei juurikaan synny, ellei tuotanto vähene.

Kyse on myös EU:n maatalous- ja maitopolitiikasta. Suomi sai liittymissopimuksessa tuotantoa säilyttäviä tukielementtejä pohjoisena tukena ja maksuvaltuuksia vakaviin tuotantovaikeuksiin Etelä-Suomessa.

On perusteltua kysyä, miten nämä tuet ovat toimineet.

Nykyiset tuet ovat äärimmäisen tärkeitä kannattavalle maidontuotannolle Suomessa.

Markkinoilta saatu hinta ei riitä kattamaan maidon tuotantokustannuksia. Tuottajan koko palkka ja osa tuotantokustannuksista katetaan suorilla tuilla ja maidon litrakohtaisella tuella.

Kuitenkin markkinoilta saatu hinta on tärkein tuottajahinnan tulonmuodostaja. Valio on pystynyt viime vuosina nostamaan paikallaan polkenutta maidon tuottajahintaa. Tehtävä ei ole ollut helppo. Jatkuvasti tehostunut jalostus, markkinoinnin hallinta ja osaaminen ovat tuoneet tulosta, joka on mahdollistanut tuottajahinnan myönteisen kehityksen.

Maidontuotannon kasvaessa jatkuvasti lisääntyvä vientitarve on syömässä näitä saavutuksia.

Jos tuotanto kasvaa ennakoidulla tavalla, maitomäärä on kalenterivuonna 2002 noin 75 miljoonaa litraa suurempi kuin vuonna 1999. Kotimaassa ei maitovalmisteiden menekissä ole odotettavissa kasvua. Tuotannon lisäys joudutaan viemään ja käytännössä halpoina vientituotteina.

Kun Valion keskimääräisen tilityskyvyn ja heikoimman vientituotteista saadun tilityskyvyn ero on yli 10 senttiä litralta, niin tämä "halpavienti" maksaa meidän jokaiselle maitolitrallemme noin 0,5 senttiä. Se on saman verran, mitä olemme budjetoineet tälle vuodelle tuottajahinnan korotukseksi.

Näin voidaan todeta, että ilman tätä "ylimääräistä" vientiä meillä olisi ollut mahdollisuus tuottajahinnan korotukseen yhdellä sentillä vuonna 2002.

Olemme vakavien kysymysten äärellä. Maidon jalostuksen tehostamisella ei ole enää saatavissa merkittäviä säästöjä. Kotimarkkinoiden tyydyttäminen ja hallinta on vaativaa ja vientimarkkinoilta on vaikea saada kustannustasoa vastaavaa hintaa.

Valio on kokonaisuus omistajatuottajista henkilöstöön asti. Meidän tuottajien on tunnettava vastuumme raaka-aineen tuottajina ja yrityksen omistajina.