Laatumaidon tuottaminen edellyttää tarkkuutta ja pitkäjänteisyyttä

Pitkäjänteistä, kurinalaista työtä pitävät laadun perustekijänä Keski-Pohjan Juustokunnan kultamitalituottajat, Martti, Markku ja Jukka Mäkelä Pihtiputaalta.

Kultamitalikahveja Smolnassa nauttivat Martti, Markku ja Jukka Mäkelä toteavat ensimmäiseksi kiitoksen mitalikauden alkutaipaleesta kuuluvan vanhemmilleen. -Äiti ja isä loivat perustan sekä tilan pidon jatkamiselle että laatutyön sisäistämiselle, he sanovat.

Veljekset viljelevät 60 lehmän lypsykarjatilaa yhtymänä Pihtiputaan 

Muurasjärvellä. Liitännäiselinkeinona he harjoittavat puunjalostusta.

Asiat hoidettava tarkasti

Kurinalaisuus ja tarkkuus ovat Mäkelöiden mukaan laadun perusedellytykset. Eläinten kanssa on tietyt asiat hoidettava tarkasti. Laatutyö on myös äärettömän pitkäjänteistä. Tuloksia ei välttämättä näe heti. Erityisen vaativaa on laadun hallinta muutostilanteissa kuten uuteen navettaan muutettaessa, sanovat 1995 uuden pihaton rakentaneet Mäkelät. Mäkelöiden karjalla on terveydenhuoltosuunnitelma ja -sopimus. Eläinlääkäriä on käytetty paljon apuna, karjassa on tehty mm. alkionsiirtoja.

Työn tarkkuus pätee kaikessa. Laatu ei ole pelkästään tuotteen laatua, vaan koko toiminnan hallitsemista. Sahauksessa laatu tulee vielä maidontuotantoakin nopeammin vastaan, he sanovat.

Yhtymässä toimitaan sovittujen pelisääntöjen mukaan ja toiminta on ehkä sitäkin kautta tavallista suunnitelmallisempaa, veljekset pohtivat.

Yhteistyöllä joustavuutta

Vastuualueet on jaettu siten, että Markku ja Martti hoitavat pääsääntöisesti lypsykarjan ja Jukka lihakarjan. Viikonloppuina navettatyö tehdään kaksittain ja kolmas on vapaalla. Tarvittaessa kaikki osaavat tehdä kaikkea.

Markku hoitaa kirjanpidon, Jukka laskutuksen, tukihakemukset ja muut paperityöt kuten eläinrekisterin ylläpidon laskentakeskukseen. Jukka hoitaa myös sahatavaran markkinoinnin.

Kulut ja investoinnit maksetaan yhtymän kassasta, samoin kullekin kuukausittainen korvaus työstä.

Yhtymämuoto on työn kannalta joustava. Etuna Mäkelät pitävät viikonloppuvapaita sekä toisaalta iskukykyä työhuipuissa, joihin lähtijöitä löytyy omasta takaa.

Työhuippu sahauksessa osuu talveen, jolloin tavaraa valmistuu varastoon. Vastaavasti rehunteko kuormittaa kesää. Karjatalouden liikevaihto on sahaa suurempi. Työmäärä jakautuu melko tasan.

Jokainen veljeksistä asuu perheineen tilalla omissa talouksissaan. Emännät käyvät muualla töissä. Lapsia kolmessa perheessä on kaikkiaan kymmenen. Leikkikavereita riittää, mikä ei maalla ole mitenkään itsestään selvyys, Mäkelät sanovat.

Mäkelät tähdentävät, että yhtymä ja yhteisnavetta ovat henkilökohtaisia ratkaisuja, jota ei voi suoraa päätä suositella kaikille. Yhteistoiminnan sujuminen vaatii toisten huomioon ottamista ja suunnitelmallista, kurinalaista toimintaa, joka parhaimmillaan on suuri voimavara.