Sauli Lähteenmäki on Valion hallituksen
jäsen.

Maidontuottajat ovat viimeisen vuoden joutuneet seuraamaan kielteistä kehitystä maitomarkkinoilla. Taloudellisella taantumalla on vaikutuksensa, mutta suuri syy lankeaa Euroopassa harjoitetulle maatalouspolitiikalle.

Tätä kirjoittaessani tieto on, että vanha komissio istuu yli vuodenvaihteen ns. virkavastuulla. Maitomarkkina on EU:n alueella niin sekaisin, että tuskin komissaarin seuraaja, tulipa hän mistä maasta tahansa, kunhan ei Tanskasta, Ruotsista tai Hollannista, voi asioita huonommalle tolalle saada. Maitoala vaatii todellisia linjauksia tai

linjanmuutoksia. Ne odottavat uutta komissaaria.

Vuoden 2007 ylikuumeneminen maitomarkkinoilla laajensi vapaan markkinatalouden ylivertaisuutta ajavien maiden joukon niin suureksi, että päätös maitokiintiöistä luopumisesta vuonna 2015 ei riittänyt, vaan järjestelmä vesitettiin vuosittaisilla lisäkiintiöillä. Siinä huumassa ei kukaan tainnut muistaa Euroopan yhteisön perustamissopimusta, jonka mukaan maatalouspolitiikan tavoitteena on taata tuottajille kohtuullinen elintaso, vakauttaa markkinat, varmistaa elintarvikkeiden saatavuus ja kohtuulliset kuluttajahinnat.

Myös Euroopan Tilintarkastustuomioistuin varoittaa erityiskertomuksessaan, että säätelyn purkaminen nopeuttaa rakenneuudistusta ja lisää riskiä tuotannon loppumisesta epäsuotuisilla alueilla ja keskittymisestä tietyille alueille. Pelkään, että tämä on tietyissä osin Eurooppaa jopa tavoite. Mitä tapahtui sokerijuurikkaan viljelylle pari vuotta sitten?

Korkeat hinnat ja kiintiöiden vapauttaminen johtivat maidontuotannon kasvuun merkittävissä vientimaissa. Taantuma lisäsi päätösten vaikutusta. Globaaleilla markkinoilla liikkuu vain seitsemän prosenttia kaikesta maidosta. Tämänkin seitsemän prosentin hinnan heilahtelu vaikuttaa kaikkien maitovalmisteiden hintoihin. Sama mekanismi toimii Euroopan sisämarkkinoilla.

Komission keinovalikoimassa ovat maidontuottajien ja meijerien väliset sopimukset ja toisaalta futuurit. Kumpikaan yhdessä tai erikseen ei auta hallitsemaan ylituotantoa EU:n alueella. Puolet EU:n meijereistä on osuustoiminnallisia. Yritysmuotona osuuskunta antaa omistajilleen parhaat vaikutusmahdollisuudet yrityksissä, mutta EU-markkinoita ei osuuksilla tai sopimuksilla hallita.

Pari vuotta sitten EU lopetti vientituet. Tänä syksynä ne ovat taas käytössä. Interventio-ostojen ei pitänyt olla tarpeen, mutta nyt voin ja maitojauheen interventiovarastot ovat täynnä ja järjestelmä on laajennettu koskemaan myös juustoa. Näin toimii EU:n markkinajärjestelmä.

Kaikki tämä osoittaa vapaan markkinatalouden sopimattomuuden maidontuotantoon. Jopa vapaan markkinatalouden mallimaa USA reagoi globaaliin maitokriisiin ja rajoittaa maidontuotantoa monin mekanismein.

Tehokkain keino tilanteen korjaamiseksi on ylitarjonnan estävä tuotannonohjaus, jossa kiintiöjärjestelmä on osoittautunut toimivaksi tavaksi. Jollei korvaavaa, toimivaa järjestelmää pian löydetä, tulee vanhalle järjestelmälle keksiä uusi nimi. Tällä tavoin virkamiehet ja poliitikot säilyttäisivät kasvonsa ja maitomarkkina alkaisi hitaasti elpyä.

Valiolainen maitoketju on kaikesta huolimatta selviytynyt kohtuudella. Ulkomaisten maitotuotteiden vyöryyn on nopeasti vastattu. Ideoita, joilla pienennetään maitotuotteiden vientitarvetta kotimaan perushintatasoa vaarantamatta, on löytynyt ja kehitetään lisää. Onneksi Keski-Euroopasta kantautuu viestejä voin ja maitojauheen hintojen paranemisesta. Onko muutos pysyvää, ei tiedetä. Kilpailutilanne suomalaisten kauppojen kylmähyllyissä tulee jatkumaan vielä pitkään rajuna.

Tuottajamaidon hinnan laskujen vuositason vaikutus on noin viisi senttiä litralta. Pudotus on kipeä, mutta tuotantopanosten osin merkittäväkin hinnanlasku paikkaa menetyksiä. Poikkeuksiakin on. Varsinkin karjatalouskoneiden hintakehityksessä näyttää olevan vain yksi suunta.

Lypsykarjatalouden investoinnit näyttävät ensi vuonna koko maassa jäävän jälkeen huippuvuosista. Syynä lienee epävarmuus tulevasta ja uuden investointitukikauden muuttuneet hakukäytännöt. Terve harkinta on aina paikallaan, mutta osaltani haluan kannustaa tilan kehittämistä suunnittelevia tuottajia toimimaan. Vaikkei investointi aivan heti tuntuisikaan ajankohtaiselta, vie suunnittelu ja vaihtoehtojen selvittely yllättävän paljon aikaa.

Vuosi on päättymässä ja joulu on tuossa tuokiossa. Jokaisella on tapansa joulumielen tavoittamiseksi. Karja on hoidettava, mutta tilan muissa töissä voi vähän hellittää.

Omasta ja Valion hallituksen puolesta haluan kiittää kaikkia tuottajaperheitä ja henkilöstöä niin Valiossa kuin osuuskunnissakin hyvin tehdystä työstä ja toivotan kaikille Hyvää ja Rauhaisaa Joulua!

.