Numero 5 / 2008


Tekstit 5/08

Maito ja Me

Maitotilan eläinlääkäri

Edelliset numerot

Toimitus


Kalevi Heinonen


Eläinlääkärin palsta

Onko lypsykarjasi terveydessä ongelmia?
Kysymyksiin vastaa tällä palstalla eläinlääkäri Kalevi Heinonen.
   Lähetä kysymyksesi Maito ja Me –lehden toimitukseen, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio, puh. 010 381 2045.
   Toimituksen sähköposti: aino.murtomaa-niskala@valio.fi.

Mikä avuksi värirehun ylensyöntiin?

Aamulla navettaan mennessä odotti yllätys. Väkirehurobotti oli jakanut jauhoja nähtävästi koko yön, koska jauhoja oli lehmien edessä kasapäin ja lehmät sen näköisinä, että pitäisikö vielä jaksaa syödä.
Mitä tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä?
Kolasimme heti ruokintapöydän tyhjäksi, laitoimme kuivaa heinää eteen ja sitten lypsimme.
Seuraavaksi soitimme eläinlääkärille, jolta saimme neuvoksi 1/2 kiloa hiivaa lehmää kohti. Sitä sitten liuotimme veteen ja juotimme lehmille.
Iltapuolella yksi lehmä puhaltui, mutta saimme ruokaöljyllä laskemaan.
Seuraavana päivänä yksi lehmä ei noussut enää makuulta, ja se jouduttiin lopettamaan. Sitä seuraavana päivänä yksi lehmä kuoli.
Pötsit hapantuivat ja annoimme soodaa. Vielä saattaa tulla sorkkakuume.
Vielä emme tiedä kolmesta kolme viikkoa sitten siemennetystä lehmästä, ovatko luoneet vai ovatko tiineenä.
Väkirehua alettiin antaa varovasti ja vasta viikon päästä annokset olivat lähes entisellään.
Maitomäärä putosi puoleen eikä ole siitä noussut.
Meillä on 30 lehmää, keskituotos vähän yli 10 000 kiloa. E-luokkaa olemme tuottaneet yli 30 vuotta. Menetykset ovat melkoiset.
Mitä tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä, ensiapu ja jatkotoimet? Nouseeko tuotos entiselleen vai ovatko nämä lehmät menetetty?
Nyt robottiimme on asennettu varmistuksen varmistus eli kello, joka estää myllyä käynnistymästä, jos robotti pyrkii liian usein kierroksille.
Katastrofi lähellä

Eläinlääkärikoulussa on perinteisesti opetettu, että ylensyömisen oireet ovat seuraavat: Ensimmäisenä päivänä lehmä on syömätön, toisena jalaton ja kolmantena hengetön. Akuutista vaiheesta selvinneille lehmille saattaa tulla jälkitautina sorkkakuume ja sikiön varhaiskuolemia. Maitotuotos putoaa, koska pötsin pieneliöstön toiminta häiriytyy vakavasti. Toipuminen kestää ainakin yhden kuukauden. Uskoisin alkulypsykaudella olevien lehmien tuotoksen palautuvan lähelle normaalia, mutta loppulypsyssä olevat eivät välttämättä enää nosta tuotosta.

Hiiva on hyvä ensiapu kaikille ylensyöneiksi epäillyille lehmille. Jos oireet eivät pahene 6-8 tunnin kuluessa, vaara alkaa olla ohitse. Jos eläin syö edes jonkun verran ja sonta kulkee, ennuste on hyvä, ja muuta hoitoa ei tarvita. Ripuli on tässä taudissa hyvän ennusteen merkki. Väkirehun antaminen tulee keskeyttää kunnes eläin on täysin toipunut.

Jos lehmän epäillään syöneen hyvin suuren määrän väkirehua, esimerkiksi nelinkertaisen annoksen normaaliin verrattuna, tai jos oireet pahenevat ensiavusta huolimatta, kannattaa kutsua eläinlääkäri mahdollisimman nopeasti. Hoito on tärkeä aloittaa nimenomaan ensimmäisenä päivänä. Makaavan lehmän ennuste on paljon huonompi kuin seisovana hoidetun. Eläinlääkäri antaa neutraloivaa nestettä suoneen ja pötsiin ja tukihoidoksi tulehduskipulääkettä. Joissakin tapauksissa pieni määrä kalsiumia suonen sisäisesti virkistää lehmää. Pötsiä neutraloimaan voi antaa esimerkiksi magnesiumoksidia 500 grammaa lehmää kohti suun kautta. Vakavimmissa tapauksissa saattaa hengen pelastamiseksi olla tarpeen avata lehmän pötsi, poistaa suuri määrä hapanta pötsin sisältöä ja korvata se terveen lehmän pötsin sisällöllä.

Makaavaksi menneistä lehmistä kuolee huomattava osa kaikesta hoidosta huolimatta. Tästä syystä ennen vanhaan hätäteurastus oli yksi varteenotettava hoitomuoto.

 alkuun Tekstit 5/08 | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus