Numero 5 / 2008


Tekstit 5/08

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus


Maidontuotanto uuteen kukoistukseen

Tiistaiaamuisin jännittää, sillä silloin saamme tietää edellisviikon vastaanotetut maitomäärät. Syyskuun ensimmäisellä viikolla Valioryhmässä maitoa otettiin vastaan tarkalleen sama määrä kuin vuosi sitten. Tästä eteenpäin jännittää tiistaisin vielä enemmän, sillä viime vuonna jokasyksyinen lokakuun puolenvälin ”maitokuoppa” oli totuttua syvempi.

Sieltä ei myöskään noustu aiempaan tapaan, vaan viikkomaitomäärät jäivät yli kaksi, pahimpina viikkoina jopa yli viisi prosenttia edellisvuotta pienemmiksi. Vasta kuukausi sitten saavutimme vuoden 2007 vastaavan ajankohdan tason ja nähtäväksi jää, millaisen maitomäärän kanssa tätä syksyä mennään eteenpäin.

Olen optimisti ja uskon, että maitomäärän alenema kyllä tasaantuu ja vähitellen kääntyy vielä nousuunkin. Vuoden alusta lähtien uhkaava maitopula on ollut näyttävästi esillä, ensin maatalousalan ja heti perään myös yleisissä viestimissä. Maidontuottajille on lausuttu julki myös selkeä viesti: Lisää maitoa tarvitaan! Samaa viestiä vahvistivat loka- ja tammikuun, myöhemmin myös toukokuun tuottajamaidon hinnankorotukset.

Optimistinen veikkaukseni on, että nämä mainitut tekijät yhdessä runsaiden säilörehuvarastojen kanssa saivat viime vuodenvaihteen tienoilla osan maitotiloista luopumaan ei-pakollisista lehmien poistoista. Poistouhan alla olleita lehmiä siemennettiin vielä – ainakin nyt tämän yhden kerran. Tätä vahvistavat myös lehmien siemennys- ja poistotilastot. Näiden lehmien poikimiset alkavat nyt olla käsillä, ja pian sen pitäisi näkyä myös maidon määrässä.

Äskettäin esiteltiin Valion ja ProAgrian yhteinen Tuottavuus + 20 - teema, jonka tavoitteena on vahvistaa maidontuotannon kilpailukykyä sekä suhteessa kansainvälisiin toimijoihin että myös muihin maatalouden tuotannonaloihin nähden. Merkittävä tuotantopanosten hintojen nousu tekee tavoitteesta erittäin haastavan.

Toisaalta tässä uudessa, hintaheilahtelujen riepottamassa maailmassa maitotilalliset tarvitsevat entistä parempia apuvälineitä pystyäkseen pitämään tilansa asiat hallinnassa. Käytännössä tuottavuuden tehostamistavoitteen määrittelee maidontuottaja itse ja täysin omista lähtökohdistaan. Tilakohtaisen suunnittelun voi aloittaa neuvojan kanssa käytävällä kehityskeskustelulla, jonka tuloksena saadaan kirkastettua tuottajan oma näkymä tilansa toiminnasta viiden tai kymmenen vuoden kuluttua.

Tilakokonaisuuden eri osa-alueiden tuottavuutta pystytään arvioimaan vertaamalla tilan tuloksia Tilakunto-taulukon kaikkien tuotosseurantatilojen tuloksiin. Tämän perusteella tuottaja voi valita yhden tai useampia toiminnan osa-alueita, joiden kehittämiseksi hän ryhtyy toimenpiteisiin. Asetetut tavoitteet ja seuranta lisäävät mielenkiintoa ja vähäinenkin edistyminen oikeaan suuntaan innostaa jatkamaan.

On hyvin ikävää, että maidontuotannon määrän ja tehokkuuden kehittämistavoitteet on koettu myös maidontuottajia syyllistävinä ja ahdistavina. Tarkoituksena kuitenkin on – ketään syyllistämättä – varautua tulevaisuuteen ja sen mukanaan tuomiin muutoksiin niin, että maitoala kokonaisuutena selviäisi mahdollisimman vähin kolhuin. Viime päivien metsäteollisuuden uutiset panevat miettimään oikeanlaista ennakointia entistä vakavammin.

Eeva Brofeldt
Kirjoittaja on Valion alkutuotantojohtaja.

 alkuun Tekstit 5/08| Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus