Eläinlääkärin palsta

Onko lypsykarjasi terveydessä ongelmia?
Kysymyksiin vastaa tällä palstalla eläinlääkäri Kalevi Heinonen.
   Lähetä kysymyksesi Maito ja Me –lehden toimitukseen, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio, puh. 010 381 2045.
   Toimituksen sähköposti: aino.murtomaa-niskala@valio.fi.

Paraneeko halvaus?

Meillä on lähes joka vuosi jäänyt joku halvauslehmä makaamaan hoidoista huolimatta. Navetassamme poikii noin 50 lehmää vuosittain. Miten iso osa halvauksista paranee? Mikä on ”normaali” määrä halvauksia tämän kokoisessa karjassa? Mikä makaamaan jääneitä vaivaa? Miten hoitotulosta voisi parantaa?
Kalkkia makaavallearjassamme on suhteellisen paljon tiinehtymisongelmia. Mutta tämä viimeinen oli jotain aivan kummallista.
Emännän alku

Hiljattain julkaistun tilaston (Kotieläinten Terveys 2005) mukaan ensimmäisellä hoitokerralla halvauksista paranee noin 80 prosenttia. Halvaushoito joudutaan uusimaan noin 15 prosentilla ja poistoon menee ensimmäisen hoitokerran jälkeen noin 5 prosenttia. Paranemisennuste huononee, jos ensimmäinen hoito ei tehoa. Kahdesti hoidetuista 19 % ja kolmesti hoidetuista jo 39 % poistuu karjasta kymmenen vuorokauden kuluessa hoidosta. Kaikkiaan halvauksen takia hoidetuista lehmistä poistuu noin 10 % ennen kuin ne pääsevät lypsyn alkuun.

Viidenkymmenen lehmän karjassa poikimahalvaukselle alttiita, yli 2 kertaa poikineita lehmiä on noin 20. Näistä halvaantuu vuosittain keskimäärin 4-5 lehmää. Tästä halvausmäärästä jää ”normaalituurilla” yksi makaamaan joka toinen vuosi. Makaamaan jääneet ovat todennäköisesti monivammaisia. Varsinainen kalsiuminpuutos korjautuu, kun poikimisesta on kulunut 2-3 vuorokautta. Tämän jälkeen makaavilla on muita sairauksia tai vammoja. Näitä voivat olla lihasja hermovammat tai yleinen heikkous, esimerkiksi utaretulehduksen vuoksi. Tilastojenkin mukaan joka viidennelle halvauslehmälle tulee sairausmerkintä jonkun muun taudin kuin halvauksen hoidosta kymmenen vuorokauden kuluessa ensimmäisestä halvaushoidosta.

Poikimahalvauksen perushoito on suonensisäinen kalsiuminfuusio. Parempaa lääkehoitoa ei ole vielä keksitty. Paraneminen riippuukin enemmän muista seikoista kuin lääkkeen valinnasta. Hoitotulos on sitä parempi, mitä aikaisemmin eläinlääkäri pääsee hoitamaan eläintä.

Jos poikineen lehmän ruokahalu huononee äkillisesti, yleisin syy on alkava poikimahalvaus ja eläinlääkärin käynti on aiheellinen.

Makaavan lehmän ennuste on sitä parempi, mitä pehmeämmällä alustalla lehmä makaa ja mitä useammin sitä keritään kääntelemään. Samalla kyljellä pitkään makaavan lehmän jalat puutuvat ja ylösnousu vaikeutuu. Makaava lehmä ei useimmiten itse pääse juomakupille, joten vettä pitää muistaa tarjota useita kertoja päivässä. Jos eläin syö ja juo, ylösnousemista kannattaa odottaa muutamia päiviä, riippuen kääntelytyövoiman saannista. Syömättömän ja juomattoman potilaan ennuste on huono, joten poistopäätös voidaan tehdä nopeastikin.

Halvausta voidaan ennaltaehkäistä suun kautta juuri ennen poikimista annettavilla kalsiumvalmisteilla. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa puolet halvauksista voidaan ehkäistä tällä keinolla. Jos halvaus on jo alkamassa ja eläimen ruokahalu on jo huonontunut, suun kautta ei saa antaa mitään lääkettä, koska se voi helposti mennä keuhkoihin.