Valion baarin tunnus 1960-luvulla.


Ensimmäinen Valion baari perustettiin 1936 Lasipalatsiin Helsinkiin. Talo oli ajan hengen mukaan funkkistyylinen ja baarikin 
sisustettiin sen mukaisesti; pöydät ja tuolit 
olivat taivutetusta putkesta. 


Valion maitomyymälöiden työntekijät 
pukeutuivat tuolloin tiukasti kulmakarvojen yläpuolelta sidottuun liinaan ja pitkä-
hihaiseen työtakkiin, jossa oli lanteilla vyö. 
Valion baarin henkilökunnalla sen sijaan oli amerikkalaishenkiset suikkamaiset hatut ja 
tummin napein varustetut vartalonmyötäiset 
takit. Asuun kuului tumma hame naisilla ja 
tummat housut miehillä.
Kuvat ovat Valion historiallisesta
kuva-arkistosta.

Valion baarit
tekivät jäätelöä tutuksi

Valio perusti ensimmäisen
baarin Helsingin Lasipalatsiin 1936. Baarien tehtävänä oli mainostaa ja myydä Valiojäätelöä.

Valio alkoi 1934 valmistaa jäätelöä, ensin Turussa ja hyvän menekin siivittämänä kohta myös Helsingissä, Viipurissa ja Tampereella sekä myöhemmin Oulussa.

Jäätelöä myytiin aluksi pieniltä lautasilta tai vohvelitötteröissä Valion maitokaupoissa ja kioskeissa.

Idea jäätelöbaarin perustamisesta tuli Tanskasta, josta toimintaa käynnistämään kutsuttiin Valter Sörensen, jonka perheellä oli jäätelöbaareja.

Ennennäkemättömiä
jäätelöannoksia

Baarin tuotevalikoimassa oli Suomessa ennennäkemättömiä jäätelöannoksia, tanskalaisia voileipiä, kivennäisvesiä, maitoa, savukkeita, mutta ei kahvia.

Jäätelökakkuja myytiin runsaasti. Kakut tulivat jäätelötehtaalta koristelemattomina ja ne viimeisteltiin baarissa.

Baari osoittautui alusta lähtien menestykseksi. Koululaiset, opiskelijat ja lapsiperheet kansoittivat sen päivästä toiseen.

Jäätelöbaari toimi paitsi jäätelön myynti- myös mainospaikkana. Suosion kasvaessa baareja perustettiin lisää, myös muihin kaupunkeihin. Sotien aikana baarit toimivat niukoissa oloissa. 

Jäätelö oli kuoritusta maidosta valmistettua, esanssilla ja sakariinilla maustettua, mehut keinomehuja. Kahviakin alettiin tarjoilla, tietysti korviketta.

Olympiakylään oma baari

Olympiavuonna 1952 Valio avasi Forumiin Helsinkiin uuden baarin ja toisen Olympiakylään, jossa vieraskielisten asiakkaiden palveleminen oli 
henkilökunnalle innostava haaste.

Sotien jälkeisestä niukkuudesta oli vasta selvitty ja Suomessa epäiltiin selviytymistä olympiavieraiden ruokkimisessa. 

Valion baarit valmistautuivat kaikin keinoin hoitamaan osuutensa. Loppujen lopuksi ryntäys Helsinkiin jäi oletettua pienemmäksi ja pulmista
selvittiin. 

Tämänpäiväistä jäätelöä

Alkuvuosina jäätelöpakkauksia myytiin lähes pelkästään baareista. 1950-luvulla alkoi kauppoihin ilmestyä ensimmäisiä pakkasaltaita, jotka 1960-luvulla yleistyivät. Baareissa kävi kuitenkin uskollisia ostajia, jotka luottivat siihen, että "teillä jäätelö on varmasti samanpäiväistä". 

Vielä 1960-luvun alussa suuri osa jäätelöstä myytiin baareissa, kahviloissa ja ravintoloissa.

Valion Helsingin baariosasto neuvoi ja koulutti baarien henkilökuntaa, toimitti jäätelöannosten ohjeita, voileipä- ja ruokareseptejä sekä suunnitteli mainonnan ja somistukset. Niinpä Valion baareilla eri puolilla maata oli ainakin jossain määrin yhtenäinen ilme.

Valion baarit siirtyivät 1972 Elannon omistukseen. Niitä oli tuolloin Helsingin alueella 23. Lisäksi oli ruokapaikkoja ja kahviloita. Muualla  maassa baareja oli sekä Valiolla että osuusmeijereillä.

Kirjoitus Valion baarien historiasta perustuu Valion baariosastoa vuosina 1951-1972 vetäneen Kyllikki Laamasen muistelmiin sekä Miina Kauppisen 1991 Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksella tekemään proseminaariesitelmään "Valion baarit, idean kiteytymisen ja sulamisen ilmeneminen sisutuksissa".