Numero 5 / 2005


Tiina ja Risto Linnainmaan peltoviljelyä 
helpottaa peltojen läheisyys. Myös kaikki vuokramaat ovat alle kolmen kilometrin 
sisällä talouskeskuksesta.
Kuvat Paavo Tuovinen


Pihatto tieltä nähtynä. 


Lehmät ovat pihatossa kolmessa rivissä. Lantakäytäville tulevat kumimatot odottivat 
vielä paikalleen laittoa toukokuun puoli-
välissä.


Linnanmaan perheessä on neljä lasta. 
Vasikat ovat selvästi Simon kavereita.


Maitohuoneen jätevedet puhdistetaan 
panospuhdistamossa. Risto tutkimassa 
näytteenottoputkiloa puhdistamon 
kompressorin vieressä.

Paavo Tuovinen  

Farmarin maitotilakohde Hämeenkyrössä
Lämmin 3-rivinen pihatto
56 lehmälle

Tiina ja Risto Linnainmaan tila Hämeenkyrössä tarjoaa Farmarinäyttelyn retkikohteena tutustuttavaksi vuonna 2002 rakennetun 3-rivisen lämpimän pihaton, jossa on 2 x 6 kalanruotoasema lypsyyn, avoraapoilla toteutettu lannanpoisto, koneellinen alipaineilmastointi ja purkulaitteistolla toteutettu säilörehutorni. Parsipaikkoja on 67, lehmäluku on 56.

Linnainmaan tilalla pihatto on jo toinen. Ensimmäinen tehtiin vuonna 1968. Suomenkarjan mitoilla tehty matala rakennus sai 35 vuotta palveltuaan väistyä uuden, ilmavan ja valoisan pihaton tieltä.

Pääosin friisiläisistä koostuvan karjan tuotos on hiukan yli 9 500 kiloa. Isäntäväen mukaan tuotos riittää, jalostustavoitteet ovat nyt lehmien rakenteen ja kestävyyden parantamisessa ja maidon rasvapitoisuuden nostamisessa. 

Tuotos saattaa kuitenkin parantua "itsestään", kun lehmien nopea lisäysvaihe on ohi.

-Keskituotosta pienentää, että on pidetty kaikki, jotka lypsävät tervettä maitoa. Rakentamisprojektin aikana on lisäksi ostettu viisitoista eläintä, pääosin nuorta karjaa, Tiina Linnainmaa sanoo.

Hyvä kannattavuus
ykköstavoitteena

Tilalla vierailevan kannattaa perehtyä navetan, säilörehutornin ja eläinten lisäksi myös tilan yhteistyökuvioihin. Tila pyrkii, ja on onnistunutkin kohtalaisen hyvin, laajaan yhteistoimintaan naapureiden kanssa.

Yhteistyötä on säilörehun korjuussa, lietteen levityksessä, ruiskutuksissa, viljojen korjuussa ja metsätöissä. Sonnivasikat menevät naapuriin kasvatettaviksi kahdelta tilalta. Nyt naapurien kanssa on pohdittavana 15 vuotta vanhan säilörehun korjuuketjun uusiminen. Samalla mietitään myös peltoviljelytöiden uudelleen järjestelyjä.

Myöskään pienempää naapuriapua ei ujostella. -Kynnys soittaa naapuriin on täällä aika matala, Tiina sanoo. 

Yhteistoiminnan tarkoitus on parantaa


Tekstit 5/05

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

 kannattavuutta, vähentää työmäärää ja lisätä vapaa-aikaa. Perheen suunnistus- ja hiihtosuunnistusharrastus ei onnistuisi mitenkään, jos kaikki työt yritettäisiin tehdä omin voimin. Riston MM-hopea hiihtosuunnistuksen viestikilpailussa on yksi osoitus panostuksesta myös vapaa-aikaan.

Linnainmaan tilalla peltoa on 77 hehtaaria. Viljelyssä on nurmea, kauraa ja ohraa. 

-Peltopuolen nykyisellä kalustolla voisi hoitaa kaksinkertaisen peltoalan, Risto sanoo. Parhaimmillaan ratkaisu kattaisi koko kylän 200 peltohehtaaria kolmen tilan koneilla ja yhteistyöllä hoidettuna. 

Tilan strategiaan on kirjattu kannattavuustavoitteeksi olla Pirkanmaan viiden parhaiten kannattavan lypsykarjatilan joukossa, mielellään ykkösenä. Tila on ollut 80 vuotta kirjanpitotila. Kannattavuuden seuranta on siten rutiinia monin tavoin.

Kasvumahdollisuuksia
punnitaan jatkuvasti

Isäntäväki vakuuttaa nykyisen navetan ja lehmämäärän riittävän eikä laajennustavoitteita ole. Kasvumahdollisuuksien punnintaa ei kuitenkaan ole kokonaan lakaistu syrjään.

Navettaan mahtuisi 90 lypsävää, jos lehmävasikatkin lähtisivät navetasta kahden kuukauden ikäisinä kasvamaan muualle ja palaisivat takaisin vasta poikimisen aikaan.

-Tähän ratkaisuun olisin valmis vaikka heti, Tiina sanoo.

Tuotannon kehittämisen painopiste on navetassa. -Kehittämällä tuotantoa navetan seinien sisällä saadaan enemmän hyötyä kuin kehittämällä tuotantoa peltopuolella, Risto arvioi.

Lypsyaseman kapasiteetti riittäisi hyvin 90 lehmän lypsyyn, tosin lypsyaika venyisi nykyisestä. Vasikoiden ja hiehojen kasvatuksen poisjäänti vastaavasti vähentäisi työtä.

Lypsyrobottia on pohdittu jonkin verran. Robotti vähentäisi sidonnaisuutta ja mahdollistaisi lasten osallistumisen suunnistus- ja hiihtokilpailuihin nykyistä useammin. Nyt kisapaikat on katsottava niin läheltä, että kilpailuissa ehditään käydä lypsyjen välillä.

Maito-Pirkka katselee 
Turun suuntaan

Tilan maidot kerää Maito-Pirkka. Tiina on Maito-Pirkan hallituksen jäsen ja seuraa siten läheltä osuuskunnan toimintaa. 

-Turun suuntaan katsellaan. Maito-Aura ja Maito-Pirkka olisivat järkevän kokoinen osuuskunta yhdessä. Kun molemmilla tuottajien määrä vähenee, eikö kannattaisi lyödä hynttyyt yhteen? Tiina pohtii.

Yhteisiä etuja Tiina arvioi löytyvän parhaiten taloushallinnon ja neuvonnan puolella.

 

 
 alkuun Tekstit 5/05 | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus