Numero 5 / 2005


Tekstit 5/05

Maito ja Me

Maitotilan eläinlääkäri

Edelliset numerot

Toimitus

Kalevi Heinonen

Eläinlääkärin palsta

Onko lypsykarjasi terveydessä ongelmia?
Kysymyksiin vastaa tällä palstalla eläinlääkäri Kalevi Heinonen.
   Lähetä kysymyksesi Maito ja Me –lehden toimitukseen, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio, puh. 010 381 2045.
   Toimituksen sähköposti: aino.murtomaa-niskala@valio.fi.

Kauanko vierihoitoa?
Mitkä ovat lypsylehmän vasikan vierihoidon hyödyt ja haitat? Kuinka kauan vasikkaa pidetään emänsä kanssa?
Mervi


Yleisimmin vierihoito toteutetaan siten, että emä saa imettää vasikkaansa poikimiskarsinassa. Olen tosin nähnyt vierihoitoa käytettävän myös parsinavetassa. 

Periaatteessa vierihoito on monella tavalla hyödyksi vasikan hyvinvoinnille. Emä nuolee vasikan kuivaksi ja pitää sen lämpöisenä. Vasikka saa runsaan määrän emän bakteereita, jotka ovat paras mahdollinen alku vasikan suoliston normaalibakteerikannan muodostumiselle. 

Ternimaitoa tulee vierihoitovasikalle sopivina annoksina välittömästi poikimisen jälkeen, jolloin vastaaineet ovat runsaimmillaan ja ne imeytyvät parhaiten. 

Ainakin teoriassa vierihoidosta on hyötyä myös emän hyvinvoinnille. Kohdun voisi ajatella palautuvan nopeammin, koska imeminen aiheuttaa oksitosiinin erittymisen, mikä nopeuttaa kohdun supistumista. Vasikan hoivaaminen ilmeisesti piristää poikimisesta väsähtänyttä lehmää ja ruokahalun voisi kuvitella palautuvan nopeammin. Utaretulehduksen puhkeamiseen ei vierihoidon tiedetä vaikuttavan. Ei myöskään ole osoitettu, että emän utaretulehdusbakteerit olisivat vaarallisia vasikalle. 

On kuitenkin syytä huolehtia, että vasikka varmasti saa ternimaitoa. Viisainta olisi joka tapauksessa juottaa yksi annos tuttiämpäristä heti syntymän jälkeen. Lypsylehmä ei välttämättä ole hyvä emä ja vasikan saattaa olla vaikea imeä suuresta pöhöttyneestä utareesta. Vierihoidon aikana olisi hyvä vierailla vasikan luona muutaman kerran päivässä, jotta se ei rupeisi pelkäämään ihmistä. Vierihoidon loputtua pitää huolehtia siitä, että vasikka ei jää yksin vetoiseen poikimiskarsinaan, vaan se siirretään vasikkakarsinaan tai sille laitetaan lämpölamppu. Vierihoitoon käytettävä poikimiskarsina tulee puhdistaa erityisen huolellisesti aina asukkaan vaihtuessa.

Haittana vierihoidossa on se, että emä ja vasikka leimautuvat toisiinsa ja erottaminen aiheuttaa molemmille stressiä. Emän stressi voi näkyä siten, että sen ruokahalu huononee ja maidontuotos laskee. Kaksi vuorokautta kestävän vierihoidon on ajateltu olevan riittävän pitkä, jotta vasikka saisi hyvän alun, mutta ei liian pitkä leimautumisen kannalta. Tämä aika ei kuitenkaan ole mikään luonnonvakio, vaan se varmasti vaihtelee yksilöllisesti. Joku vasikka leimautuu nopeasti, toinen hitaasti.

Mielestäni vierihoito on varteenotettava vaihtoehto, jos se tuntuu sopivan tilan työrytmeihin. Aluksi se vaatii opettelua sekä hoitajilta että eläimiltä, mutta useimmiten se jää käytännöksi, kun siihen on opittu. 

Palstanpitäjä toivottaa lukijoille hyvää ja sopivasateista kesää. Laittakaapa kysymyksiä tulemaan niin saadaan taas syksyllä palsta toimimaan.


Kalevi Heinonen on Maito ja Me -lehden
eläinlääkäripalstan pitäjä.

 alkuun Tekstit 5/05 | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus