Juha Paajasen mukaan järjestelmällinen 
laatutyö  jäntevöittää toimintaa ja tuo 
sitä kautta taloudellista tulosta.

Nimikkofarmarit Katri ja Juha Paajanen:
Suunnitelmallisuus
tehostaa tuotantoa

Ensimmäisen Farmari-näyttelypäivän nimikkofarmareina toimivat maidontuottajat Katri ja Juha Paajanen Punkaharjulta. Päivän teema "Menestyvä maatilayritys" merkitsee heille suunnitelmallista toimintaa ja tilan jatkuvaa kehittämistä.

Paajaset siirtyivät ansiotyöstä maidontuottajiksi 1996, kun EU mahdollisti kummankin kotitilan maitokiintiöiden yhdistämisen. Koskelan tila Punkaharjun Susiniemessä on Juha Paajasen kotitila. Paajaset lähtivät heti kehittämään tilaa. Kylmäpihatto valmistui 1998. Maitokiintiö on kasvatettu 150 000 litrasta liki 400 000 litraan. Lehmiä on 43, keskituotos on 9 000 litraa vuodessa.

Viljelyksessä on 65 hehtaaria, joista nurmella 44 ha, ohraa 13 ha ja loput kesantona.

Viisivuotissuunnitelma

-Kuluneet vuodet ovat merkinneet kiirettä ja tiukkaa taloutta, mutta kehittämisen kautta on päästy järkevään yrityskokoon ja toimintaan. Ensimmäistä kertaa päästään nyt viettämään kesää ilman suuria rakennushankkeita, Paajaset sanovat.

He tähdentävät suunnitelmallisen toiminnan merkitystä tilan kehittämisessä. Juha Paajasen mukaan ensimmäinen viisivuotissuunnitelma osoitti, että ylöskirjatuilla suunnitelmilla on taipumus toteutua. Useat asiat toteutuivat jopa aiottua nopeammin.

-Hankinnoissa suunnitelmallisuus vähentää virheinvestointeja, Juha Paajanen sanoo. -Esimerkiksi loppuvuonna on pidettävä pää kylmänä, kun kauppamiehet kärkkyvät tukien maksatuksia.

Peltoviljelyn ja talouden suunnitelmat ja seurannan sekä verokirjanpidon Paajaset tekevät atk:lla. Kassabudjettia he pitävät ajan tasalla viikoittain. Tila on mukana myös kannattavuuskirjanpidossa.

Maidontuotannossa lasketaan karjantarkkailun ja Alpron tuottaman informaation pohjalta mm. työkustannusta ja väkirehukustannusta meijeriin lähtevää maitolitraa kohti.

Metsätalouden Paajaset erottavat maataloudesta. Metsää hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti ja metsätuloille ja menoille on oma tili.

Kannattavuuskerroin on tilalla ollut viime vuosina yli yhden.

Karjanhoitoon kuluu työtä 2 700 tuntia vuodessa, kasvinviljelyyn 800 tuntia ja muihin maatalouden töihin 600 tuntia. Henkilötyövuosia kertyy 2,36.

Oma toiminta järkevää

Paajaset myöntävät muutosvauhdin olevan maataloudessa kova. Tukipolitiikkaa ja sen riepottelua ei Paajasten mukaan juurikaan kannata pähkäillä, koska vaikutusmahdollisuudet siihen ovat vähäiset.

Yli puolet maitotilan tuloista tulee joka tapauksessa markkinoilta. Tärkeää on, että oma toiminta on järkevää. Esimerkiksi maidossa Eluokka tuo parhaimman hinnan.

Maitolitran tuottamiseen kuluu kuitenkin jotakuinkin saman verran työtä laatuluokasta riippumatta.

Jaksaminen tärkeää

Tavoitteena jatkossa on työmäärän vähentäminen ja tuotannon lisääminen. Yhtenä vaihtoehtona Paajaset pohtivat lypsyrobotin hankkimista. Oppia he hakivat viimeksi keväällä Hollannista. -Sikäläiset

karjat ovat suuria, mutta maan ja maitokiintiöiden korkea hinta syö kannattavuutta, Juha Paajanen sanoo. Ero parhaisiin suomalaistiloihin on aika pieni.

Urakoitsijaa Paajaset käyttävät mm. lannan levitykseen ja hakettamiseen.

Tilarenkaan palkkaama työtekijä työskentelee Paajasilla viikon verran kuukaudessa. Emmin 11 v., Jere-Jussin 9 v. ja Matin 6 v. vanhempina Katri ja Juha Paajanen pitävät jaksamistaan tärkeänä koko perheen hyvinvoinnille.