Jussi Knuuttila  

Kantoniemen karja pääsi laitumelle

Lehmät laskettiin kevätlaitumelle toukokuun 21. päivänä Kantoniemen tilalla Ähtärissä. Nyt olivat puitteet tavallista juhlavammat. Tapausta oli todistamassa lukuisa joukko tiedotusvälineiden edustajia. Keski-Suomen Maitokunta halusi näin jakaa tietoa laiduntamisen merkityksestä lypsylehmien hyvinvoinnille.

Kirsi ja Juha Kantoniemi selvittivät tilaisuuden aluksi, että Kantoniemessä lehmiä on laidunnettu aina. Laiduntamista tullaan jatkamaan entiseen malliin jo siitäkin syystä, että lehmien ulkoiluttaminen tulee EU-säännösten mukaan pakolliseksi 1.7.2006 lähtien. Kantoniemen lehmät ovat laitumella myös öisin.

Kantoniemet näkevät laiduntamisessa monia etuja. Liikunta parantaa selvästi yleistä terveydentilaa. Esimerkiksi asetonitaudista ei ole koskaan näkynyt jälkeäkään laidunkauden aikana. He uskovat, että kuluttajatkin saavat myönteisiä tuntemuksia nähdessään lehmiä vihreässä ruohossa.

Kantoniemien mielestä laiduntaminen vähentää paitsi omaa, myös eläinten stressiä. Laumaeläiminä ne hakevat heti laidunkauden alussa kullekin yksiölle oman paikkansa laumassa. Tämä arvojärjestys yleensä vallitsee koko laidunkauden. Lauma pysyy rauhallisena, kun yksilöt tietävät oikeutensa ja velvollisuutensa.

Jaloittelutarha on erinomainen apu laitumelle laskettaessa. Eläimiä voidaan totuttaa ulospääsyyn jo etukäteen. Se vähentää eläinten ylimääräistä virtaa sopivasti ennen varsinaista laitumelle laskua. Laitumelle siirtyminen sujuukin sitten rauhallisesti.

Kolmetoista lohkoa

Kantoniemen runsaalle viidellekymmenelle lehmälle on varattu kolmetoista 1,5 hehtaarin laidunlohkoa. Alkukesästä riittää selvästi vähempi määrä lohkoja. Yhden lohkon syöttö kestää 2-3 päivää. Laidunlohkot lannoitetaan 3-4 kertaa kesän mittaan ja hylkylaikut niitetään pari kertaa kesässä. Hiehot pidetään noin kolmen kilometrin päässä olevalla laitumella.

Juha Kantoniemen mukaan laidunruoho riittää 22-25 kilon päivätuotoksiin. Tätä enemmän lypsäville ruokintarobotti jakaa navetassa lisärehua tuotoksen mukaan.

Lehmien kytkeminen irti kestää kymmenisen minuuttia. Kiinnityksessä kuluu 15-20 minuuttia. Juha ei pidä tätä kovin suurena työnä. Vastapainoksi eläimet hakevat itse rehunsa laitumelta.

Lehmillä ei ole omaa, nimettyä paikkaansa, vaan ne kytketään tulojärjestyksessä parsiinsa. Sen verran niitä jaetaan, että samat lehmät ovat aina parsirivin samalla puolella. Yli viidenkymmenen lehmän opettaminen omiin parsiinsa olisi aika työläs homma.

Ei laiduntaminen silti pelkkää auvoa ole. Hirvistä on Kantoniemessä ollut paljon riesaa. Kun ne vaeltavat laidunlohkojen poikki, kaikki langat ovat yleensä reitiltä poikki. Hirvi ei joko havaitse sähkölankaa tai sitten ei siitä välitä. Hirvet vainoavat erityisesti syrjäistä hiehojen laidunta.

Laiduntaminen on suositeltavaa

Tuotantoneuvoja Helena Hautakangas-Anttila Keski-Suomen Maitokunnasta pitää laiduntamista monella tapaa suositeltavana. Se on lehmille luontainen tapa hankkia rehua. Lehmien yleiskunto ja kestävyys kohenevat laidunkaudella. Myös jalkavaivat yleensä paranevat. Sorkat kuluvat laitumella luonnostaan sopivasti ja niiden hoitotarve vähenee. Kiimantarkkailu on laidunkaudella erityisen helppoa, sillä kiimat voimistuvat.

Hautakangas-Anttila muistutti kuulijoita hyvän juomaveden tärkeydestä. Huonolaatuinen juomavesi altistaa utaretulehdukselle. Juomapaikkoja tulisi olla ainakin kaksi, jotta arvoasteikon heikoimmatkin yksilöt pääsevät juomaan riittävästi. Juomapaikkojen tulee olla tiivispohjaisia, jotta paikkojen ympäristö pysyy sadekausinakin kunnossa.

Neuvonta kiinnittää huomiota myös siihen, että ympäri vuorokauden laiduntavilla eläimillä tulee olla sääsuoja, johon kaikki eläimet mahtuvat. Siirtyminen laidunruokintaan pitäisi tehdä varovasti, noin kahden viikon aikana. Näin vältetään ruokintahäiriöt, eikä maidon koostumuksessa tapahdu suuria muutoksia.

Myös eläinlääkäri Tarja Suojaranta painotti puhtaan juomaveden merkitystä utaretulehdusten torjunnassa. Runsas juominen on edullista myös siksi, että virtsaaminen poistaa ylimääräistä kalia. Tämä puolestaan vähentää laidunhalvauksen vaaraa. Laidunhalvauksen torjunnassa auttaa myös magnesiumpitoisen laidunkivennäisen tarjoaminen jo pari viikkoa ennen laitumelle laskua. Natriumin saanti on turvattava lisäämällä suolan tarjontaa.

Vetimien kesähaavat ovat edelleen asia, joihin tehoaa vain vetimien suojaaminen auringonvalolta. Musta kangas utareliivien ja utareen välissä auttaa heti. Kesähaavojen syntymekanismia ei ole vieläkään pystytty täysin selvittämään. Ultraviolettivaloa kuitenkin pidetään tärkeimpänä altistavana tekijänä. Eräät rikkaruohot luultavasti lisäävät kesähaavojen syntyherkkyyttä.

Myös pistokärpästen levittämä pyogenes-tulehdus voi turmella joitakin neljänneksiä. Siltäkin utareliivit suojaavat tehokkaasti. Kuvatut haitat ovat harvinaisia, vaikka harmillisia kohdalle sattuessaan. Suojarannan mielestä laiduntamisen hyvät puolet korvaavat haitat moninkertaisesti.