Aino Murtomaa-Niskala  

Ilmatiivis siilo 
säilöö rehuviljan edullisesti

Viljan tuoresäilöntä ilmatiiviissä siilossa säästää työtä sekä säilöntäaine- ja kuivauskustannukset. Puitu vilja varastoidaan suoraan siiloon, ilmattomuus varmistetaan hiilidioksidilisäyksellä. Siilon täyttö ja purku on täysin automatisoitu. Lisäksi ilmatiiviisti säilötty vilja maittaa karjalle erinomaisesti.

Matti ja Ulla Hietanen Hauhon Aikkolasta siirtyivät viime vuonna viljan ilmatiiviiseen tuoresäilöntään. Tuoresäilöntä oli heille tuttua entuudestaan. Propionihapolla säilöttyä viljaa on tilalla käytetty vuodesta 1972.

Hietaset tutustuivat ilmatiiviiseen säilöntään LSO Foodsin tuottajapäivillä ja päättivät lähes samalta istumalta hankkia tornin. Kaupat tehtiin suoraan Assentoft-siilojen tanskalaisedustajan kanssa. Nykyisin siilomerkkiä edustaa Suomessa Lounaisfarmi Oy.

Monta etua

Ilmatiiviissä tuoresäilönnässä on monta etua, Matti Hietanen sanoo. Kuivauskustannukset jäävät pois ja puimurin kapasiteetin voi hyödyntää täysillä, koska kuivaus ei muodosta pullonkaulaa.

Propionisäilöntään verrattuna ilmatiiviissä säilönnässä säästyvät happokustannukset, jotka Hietasilla olivat 14 000 markkaa vuodessa. Lisäksi päästään hapon käsittelystä ja hengitystä ärsyttävistä propionihappohöyryistä sekä säilönnässä että ruokinnassa.

Täyttö- ja purkuautomaatio säästävät työtä. Happosäilönnässä puintipäivän jälkeen yö meni viljaa hapottaessa, Matti Hietanen kertoo.

Ruokinta toimii täysin automaattisesti. Siilo purkaa viljan kerran päivässä rehusuojan välisäiliöön, josta automatiikka ohjaa sen valssimyllyn kautta väkirehukioskeille. Litistetyt jyvät kulkevat hyvin ruokintajärjestelmässä.

Tuorevilja ei pölyä. Lievästi mäskin hajuinen vilja maittaa lehmille erinomaisesti, Hietaset sanovat. Hapanpötsiä tai muita ruokintahäiriöitä ei 

ole ollut, vaikka lehmät syövät rehua runsaasti.

Viljaa pilaavat sienet ja toksiinit eivät kasva hapettomassa tilassa eivätkä linnut, jyrsijät ja hyönteiset pääse tiiviiseen siiloon viljaa pilaamaan.

Hietasilla on lypsäviä on 46, joista karjan lisäämisen vuoksi puolet on ensikoita. 53 paikkainen pihatto valmistui vuonna 2000. Maidot hakee Osuuskunta Maito-Pirkka.

Hiilidioksidi varmistaa hapettomuuden

Hietaset viljelevät kaikkiaan 77 hehtaaria, josta kauraa ja ohraa 34 hehtaarilla. Oman viljan lisäksi ostettiin viime syksynä pari kuormaa, jotta 260 kuution torni saatiin täyteen, Matti Hietanen kertoo.

Siilo täytetään päältä elevaattorilla. Tuore vilja käyttää siilossa olevan hapen loppuun nopeasti, jonka jälkeen ilmattomassa tilassa tapahtuu vain

 maitohappokäymistä tai anaerobista hiivakäymistä, joka antaa viljalle miellyttävän, lievästi makeahkon mäskin hajun.

Parin-kolmen viljakuorman jälkeen torniin lisätään hiilidioksidia, joka varmistaa hapettomuuden. Venttiili säätää annostuksen automaattisesti noin 0,5 kiloa kuutiolle viljaa. Hietasilla elintarvikelaatuista hiilidioksidia kului 4 pullollista, 60 euroa pullo.

Jos viljan kosteus on yli 18 %, ei hiilidioksidilisäystä välttämättä tarvita, hiilidioksidilisäyksellä vilja säilyy kuivempanakin. Yli 35 prosentin kosteus tuottaa ongelmia purkulaitteissa.

Jyvän pitää olla puidessa valmis, muuten siitä tulee myllyssä taikinaa, Matti Hietanen sanoo.

Hinta takaisin viidessä vuodessa

Siilo myydään paikalleen pystytettynä. Automaattinen täyttö- ja purkulaitteisto kuuluvat hintaan. Tornin perustuksen tekemisestä huolehtii viljelijä myyjältä tulevien ohjeiden mukaan. Harkoista rakennetun pohjan hinnaksi Hietaset laskevat noin 2000 euroa, kun omaa työtä ei oteta mukaan.

Hietasten tornimalli, 260 kuution tasapohjainen, galvanoitu torni täyttöelevaattorilla ja itsetyhjentyvällä ruuvikuljettimella maksaa noin 35 000 euroa.

Kahdeksan kerrosta käsittävä 6,10 metriä korkea siilo on myöhemmin helposti nostettavissa 15 kerroksiseksi, 9,60 metriä korkeaksi ja 550 kuution torniksi.

Hietaset laskevat tornin maksavan itsensä noin viidessä vuodessa, vaikka työn säästöä ei otettaisi huomioon. Rehun maittavuuden ansiosta maidon pitoisuudet nousivat ja kasvattavat maitotiliä noin 5000 eurolla vuodessa. Lisäksi happokustannus jäi pois.

Kannattavuutta kannattaa laskea

Hietaset ihmettelevät viljan tuoresäilönnän vähäisyyttä Suomessa. Heillä on siitä pitkältä ajalta yksinomaan myönteisiä kokemuksia. Kannattaisi laskea, mikä on kannattavaa, he pohtivat.

Ongelmana he pitävät sitä, että kuivuriin saa avustusta, mutta siiloon vain korkotukilainaa. Tähän pitäisi saada oikaisu, koska ilmatiivis siilo ei ole pelkästään varasto vaan säilöntämenetelmä siinä kuin kuivauskin.