Suomalaiset lehmät lypsävät keskimäärin alle kolme lypsykautta. Se on kovin lyhyt aika kattaa maidosta saaduilla tuloilla vasikka- ja hiehokauden ruokinta-, hoito-, tila- ja muita ylläpitokustannuksia. Lypsylehmien lyhyt ikä vaikeuttaa myös naudanlihantuotantoa vähentämällä vasikoiden määrää ja rajoittamalla liharotusiemennysten käyttömahdollisuuksia.

Laskelmamalli eläinten
uudistuskustannuksiin

Tänä vuonna aloitetaan MTT:n kotieläintuotannon- ja taloustutkimuksen, ProAgria Maaseutukeskusten Liiton ja SKJO:n sekä Valion ja Suomen Rehun yhteistutkimus, jonka alkuvaiheessa selvitetään lehmien pakolliset ja harkinnanvaraiset poistosyyt sekä karjan uudistamisen aiheuttamat todelliset kustannukset.

Selvitysten perusteella tutkimusryhmä kehittää lehmien poistopäätösten apuvälineeksi simulointimallin, jonka avulla maidontuottaja pystyy arviomaan harkinnanvaraisten poistojen aiheuttamien kustannusten merkityksen tilansa taloudelle. Kun uudistuskustannusten suuruus saadaan selkeästi näkyviin, pystyy maidontuottajan arvioimaan, onko lehmien poistolle vaihtoehtoisia, taloudellisesti kannattavampia toimintavaihtoehtoja.

Tutkimuksen jalostusosiossa sovelletaan lehmien poistoja aiheuttavien ominaisuuksien painokertoimia keinosiemennyssonnien ja lehmien kokonaisjalostusarvojen laskentaan ja tarkastellaan niiden merkitystä jalostusohjelman kokonaismallin kehittämisessä. Lisäksi määritellään yksittäisten jalostusominaisuuksien merkitys eläinten tuotannollisen eliniän jalostusarvolle. Määriteltäviä ominaisuuksia ovat esimerkiksi utareterveys, lisääntymisominaisuudet ja rakenne.

Tutkimustietoa säilörehun
taloudellisesta käytöstä

Nurmirehun säilönnässä esikuivatus ja pyöröpaalaus ovat lisääntyneet viime vuosien aikana voimakkaasti. Samalla yhä useampi maidontuottaja on luopunut säilöntäaineiden käytöstä. Tilakoon kasvaessa säilörehu on pystyttävä tekemään tehokkaasti, entistä useammin tilan ulkopuolisten urakoitsijoiden avulla. Uusien korjuumenetelmien vaikutuksia nurmirehutalouden kokonaistappioihin tai rehujen ruokinnalliseen ja hygieeniseen laatuun ei tunneta riittävän hyvin.

MTT:n, VTT:n Kemiran ja Valion yhteistyönä haetaan vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin. Tutkimuksen tavoitteena on säilörehun taloudellisen käytön kehittäminen, uusien rehunkorjuutekniikoiden hygieenisen laadun ja turvallisuuden varmistaminen sekä rehunkorjuun tappioiden minimointi. Eri rehunkorjuu- ja säilöntävaihtoehtojen ominaisuuksia selvitetään monipuolisesti rehusadon määrän, korjuu- ja säilöntätappioiden sekä maitotuotoksen kannalta.

Pienessä Suomessa maidontuotannon tutkimuksessa työskentelevien tutkijoiden joukko on harvalukuinen ja hajaantuneena eri tutkimuslaitoksiin sekä muutamiin yksityisiin yrityksiin. Vähäisten resurssien aikaansaannoksia saadaan tehostettua yhteistyön avulla. Eri tahojen näkökulmia valottava pohdinta ja maan parhaiden tutkijoiden osaamisen yhdistäminen tuottavat monipuolisia ja usein laajahkoja tutkimusohjelmia. Myös rahoittajien näkökulmasta katsottuna tutkimusten painoarvo kasvaa, kun sen toteuttajina ovat vakavasti otettavat tutkimustahot ja alan elinkeino. Tutkimustulokset saadaan välitettyä heti tuoreeltaan tuottajien käyttöön sekä tutkimusjulkaisujen että ProAgrian ja eri yritysten omien neuvontakanavien kautta.

Kirjoittaja on Valion alkutuotantojohtaja.