Eeva Brofeldt  

Tuotteen laadun kehittämisestä
koko toiminnan laadun kehittämiseen

Kuluttajien mielestä suomalaisten elintarvikkeiden korkea laatu on ensisijaisesti viranomaisten ansiota. Niinpä ministeri Tammilehto sai syystäkin aiheen moittia sekä elintarviketeollisuutta että ruuan alkutuottajia "kynttilän vakan alla pitämisestä". Ruuan tuottajien pitäisi panostaa enemmän koko ruokaketjussa tehtävään laatutyöhön ja sen tunnetuksi tekemiseen. Pakko on myöntää ministerin moitteet oikeutetuiksi, kun havaitsin, ettei Valiossakaan kaikilla ei ole selkeää kuvaa maidon alkutuotannon toimintatavoista ja laatutyön järjestelmällisyydestä.

Sen verran maidon laatutyön historiasta Valioryhmässä, että maidon bakteerien ja solujen vähentämisen sisäänajovaihe oli 1970 - ja 80 - lukujen vaihteessa. Silloin tehtiin saumatonta yhteisyötä viranomaisten kanssa ja nivottiin yhteen laatutavoitteet, eläinlääkärien ja neuvojien jatkokoulutus sekä laatupainotteinen maidon hinnoittelu. Hitaastihan se solu- ja bakteerijahti lähti liikkeelle, kovin laajalla rintamalla kun edettiin. Mutta sitten kun tapahtumaan alkoi, oli kehityskin nopeaa. Vastuuntuntoisten ja ammattitaitoisten maidontuottajien ansiosta suomalaisen maidon bakteeri- ja solulaatu kohosivat 90-luvun alkupuolella muutamassa vuodessa Euroopan kärkeen.

Tavoitteet korkealla

Maidon peruslaadussa maitoelinkeino asetti itselleen viranomaisvaatimuksia huomattavasti korkeammat laatutavoitteet. Tätä viranomaiset ovat koko ajan kiitettävästi tukeneet, mutta valvonta on luonnollisesti voinut kohdistua ainoastaan virallisten vaatimusten tasolle.

Jo 1990-luvun puolessavälissä edelläkävijätilat omaksuivat laatutyössään teollisuudessa laajasti käyttöönotetun ISO 9000 laatujärjestelmämallin mukaisen toiminnan. Joiltain osin se on ollut hyvinkin soveltamiskelpoinen myös maidontuotantoon, mutta varsinkin alkuvaiheessa se epäkäytännöllisyytensä ja paperinmakuisuutensa takia sai aikaan myös turhautumista ja huonoa mainetta. Kaikesta huolimatta laatujärjestelmä käsikirjoineen ja prosessikuvauksineen on ollut merkittävä askel matkalla pelkästään tuotteen laatuun tähtäävästä laatutyöstä tilan koko toiminnan laadun kehittämiseen. Nämä piirteet ovat tuttuja myös maidonjalostusteollisuuden toiminnan kehittämisen polulla.

Kansallisen elintarviketalouden laatustrategiassa on järjestelmällinen laadun kehittäminen asetettu niin alkutuotannon kuin elintarviketeollisuudenkin tavoitteeksi. Kansallista elintarviketalouden laatustrategiaa valmistelevaan työryhmään oli kutsuttu myös yksi elintarviketeollisuuden edustaja. Elintarviketeollisuuden rooli alkutuotannon laatutyössä ei kuitenkaan ole vähäinen, sillä raaka-aineen ostajana se asettaa laatuvaatimukset tuotteille ja tuotantotavoille.

Valioryhmässä osuuskuntien ja tilojen välisissä laatusopimuksissa on maitoa ostavan osuuskunnan velvollisuudeksi määritelty myös riittävän tiedon ja muun tarkoituksenmukaisen avun tuottajille toimittaminen, jotta maidon laatutavoitteet ja muut sitoumukset pystyttäisiin täyttämään. Tämä apu voidaan toimittaa joko osuuskunnan oman neuvonnan tai, kuten nykyisin entistä useammin asia hoituu, yhteistyössä muiden neuvonta- ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.

Koko maitosektorilla on edessään melkoinen urakka, jotta järjestelmällisestä laadun kehittämisestä joka tasolla päästäisiin toiminnan laadun kehittämiseen. Silloin lopputuloksena syntyy ei vain korkeaa laatua, vaan lisäksi vähemmän virhekustannuksia ja parempaa tuottoa.

Kirjoittaja on Valion alkutuotantojohtaja.