Numero 5 / 2002


Sisältö

Maito ja Me

Maitotilan eläinlääkäri

Edelliset numerot

Toimitus

Kalevi Heinonen

Eläinlääkärin palsta

Onko lypsykarjasi terveydessä ongelmia? Kysymyksiin vastaa tällä palstalla eläinlääkäri Kalevi Heinonen.
   Lähetä kysymyksesi Maito ja Me –lehden toimitukseen, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio, puh. 010 381 2045.
   Toimituksen sähköposti: aino.murtomaa-niskala@valio.fi.

Imentä pihatossa
Mitä olisi tehtävissä, jotta imentä loppuisi pihatossamme? Noin kolmannes, jopa puolet poikivista hiehoista on utaretulehduksessa. Nämä jäävät hoidoista huolimatta poikkeuksetta soluttajiksi tai tulpattaviksi.
   Karsinasta löytyy imijä (imijät), joka on tietysti terve. Tarkkojen havaintojeni perusteella imentä alkaa jo vasikkaiässä. Vasikat ovat juottoautomaatilla ja ryhmäkarsinassa, siemennysvaiheessa parressa, kesät laitumella. Imentää näkyy joka vaiheessa. Ruokinta on runsaahkoa ja hiehot isoja. Nälkää eivät näe.
   Lehmille olemme laittaneet imemisen estäjät nenään, mutta suuret vahingot ovat jo tapahtuneet, kun hiehot ovat sairastuneet. Rengas ei pysy nuorkarjan nenässä. Mitä tehtävissä? Siirrytäänkö sankojuottoon? Onko hiehot kytkettävä parteen koko ajaksi? Vai onko ostettava hiehot kaikki muualta?
Epätoivoinen laatumaidon tuottaja

Vasikalla on voimakas imemistarve ainakin kuuden ensimmäisen elinviikon ajan. Emän alla oleva vasikka käy imemässä 6-8 kertaa päivässä. Imeminen on hyväksi sekä henkiselle että fyysiselle terveydelle. Imeminen esimerkiksi parantaa vasta-aineiden imeytymistä ternimaidosta ja tehostaa ruoansulatuksen toimintaa juottokaudella.
   Joskus imeminen "jää päälle" juottokauden jälkeen. Usein joku määrätty hieho on se pahin imijä, joka opettaa tavan muillekin. Tällainen eläin kannattaa erottaa joukosta tai pitää kytkettynä. Imemisen ehkäisyyn ei ole vielä keksitty varmaa konstia. Voisin kuvitella, että imemistarvetta ei saada edes jalostuksella karsituksi. Lisääntymiseen liittyvät toiminnot, jollaisena myös imemistä on pidettävä, ovat elintärkeitä, siksi niitä ei voi jalostaa pois. Hiehojen turpaan asennettavat piikit ovat vain tilapäisratkaisu.
   Imeminen ei tyypillisesti ole juottoautomaattia käyttävän tilan ongelma. Ämpärijuottoon siirtyminen todennäköisesti vain pahentaisi tilannetta. Yleisesti uskotaan, että imevä hieho ei ole saanut vasikkana tyydytetyksi luonnollista imemistarvettaan.
   Tuttiämpärin käytöstä on hyviä kokemuksia. Ämpäriä voi pitää karsinassa myös juottojen väliaikana, jotta vasikka saa imeä pitkin päivää. Tyhjänkin tutin imeminen tyydyttää imemistarvetta ja lisää vasikan viihtyvyyttä. Tuttiämpäriä suositellaan käytettäväksi ainakin 5-6 ensimmäisen elinviikon ajan. Ämpäri tulee kiinnittää 70 - 80 cm korkeudelle, jolloin vasikan pää on luonnollisessa imemisasennossa ja juoma menee suoraan juoksutusmahaan.
   Miettikääpä myös, olisiko utaretulehdukselle mahdollisesti muitakin altistavia tekijöitä kuin imeminen.

   Tästä imemisasiasta olisi mukava saada kommentteja. Kirjoitelkaapa mitkä keinot ovat tepsineet teidän karjassanne.

Kommentti kohtausvasikoista
Tilalla on ollut 4 kohtauksia saanutta vasikkaa, kolme 1990-luvulla, viimeinen maaliskuussa 2002. Oireet ovat samat kuin aiemmin Maito ja Me -lehdessä kuvatuissa tapauksissa. Kohtauksia tulee, saattavat mennä ohi, mutta tulevat uudelleen, kunnes vasikka kuolee.
   Ensimmäinen vasikka kuoli, muut on lopetettu, koska eivät tunnu paranevan. Turha pitää eläintä kärsimässä. Tällaista vasikkaa ei voi pitää myöskään navetassa. Se huutaa ja riuhtoo niin, että jos kohtaus tulee vaikka yöllä, saattaa sen jäljiltä olla muitakin kuolleita tai loukkaantuneita. Eläin tulee karsinasta läpi vaikka väkisin ja huuto on kauhea.
   Kerran sattui eläinlääkärikin olemaan paikalla muissa asioissa, kun tällaiselle vasikalle tuli kohtaus. Ei tiennyt muuta kuin antaa rauhoittavan piikin, mutta se auttoi vain sen hetken.
   Kahdella 1990 -luvun tapauksista oli sama isä. Muuten ei yhteistä tekijää tunnu olevan.
   Kovin paljon näitä ei ole, koska eläinlääkärikin oli ymmällään, mutta toisaalta niitä on, koska meilläkin tämä oli jo neljäs. Kaikki ovat syntyessään vaikuttaneet täysin normaaleilta. Maaliskuinen sonnivasikka oli 3 päivän ikäinen, kun ensimmäinen kohtaus tuli. Oli juonut siihen mennessä ternimaidot täysin normaalisti.
   Palstalla suositeltiin magnesiumin antamista. Vasikalle on myöhäistä antaa. Onko mitään, mitä voisi antaa emälle ennalta ehkäisyksi?
Onko ennaltaehkäisyä?

Kiitokset kommentista. Tämä on jo toinen kerta kun tapauksia yhdistää sama isä. Ilmeisesti perinnöllistä taipumusta ei voida sulkea pois ennen kuin asiaa on tutkittu tarkemmin. Onko joku muu lukija huomannut samanlaista yhteyttä tapausten välillä?
   Vasikalle voisi antaa magnesiumia esimerkiksi magnesiumoksidina (saa apteekista) yksi teelusikallinen päivässä maitojuoton ajan.



Kalevi Heinonen on Maito ja Me -lehden
eläinlääkäripalstan pitäjä.

 

 alkuun Sisältö | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus