Maidontuotantoa kannattaa lisätä

Kiintiöt määräävät maidontuotannosta maksettavan tuen, mutta olisiko nyt aika, jolloin maitoa kannattaa tuottaa tuista huolimatta. TilaArtturi -hankkeen tilojen tuotantokustannuslaskelmien perusteella navetta kannattaa täyttää ja maitoa tuottaa, vaikka kotoisten ja ostorehujen hinnat ovat edellisvuosia korkeammat.

Maidosta maksettava hinta on noussut viime vuodesta noin 20 prosenttia. Trendi vaikuttaa olevan edelleen nouseva, koska maailmalla riittää kysyntää. Hinta houkuttelee tuottamaan, mutta keskimäärin kahdeksan sentin tukea maksetaan vain kiintiölitralle. EU-politiikka on ohjannut, ettei kiintiöitä saa ylittää eikä tuetta kannata tuottaa.

Myös kotoisten rehujen tuotantokustannukset ovat nousseet lannoitteiden, polttoaineiden ja koneiden hinnankorotusten vuoksi, ja ostorehukustannukset ovat edellisiä vuosia korkeammat. Moni maidontuottaja on hivuttanut lehmälukuaan alaspäin tukipolitiikan ja hinnannousujen vuoksi, ja navetat ovat vajaakäytöllä.

Uudessa, mutta vajaakäyttöisessä navetassa tuotettua maitoa rasittavat korkeat kiinteät kustannukset. Maidontuotannon kiinteät kustannukset, eli rakennus- ja konekustannukset, ovat nimensä mukaan olemassa riippumatta tuotetun maidon määrästä. TilaArtturi -hankkeen tiloille tehdyissä maidon tuotantokustannuslaskelmissa kiinteät kustannukset olivat noin neljännes maidon tuotantokustannuksesta ja rehu- ja työkustannukset muodostivat lähes kolmanneksen.

Lisälitroja ilman tukea?

Hanketilojen tuotantokustannuslaskelmien perusteella tarkastelimme, kannattaisiko 60 lehmäpaikan navetta täyttää lehmillä ja tuottaa maitoa maksimaalisesti, vaikka tukea ei maksettaisikaan kaikille litroille. Laskelman pohjana ovat vuoden 2007 hanketilojen tuotantokustannuslaskelmat, mutta lannoitteiden ja rehujen hinnannousut on päivitetty tämän päivän hintoihin.

Laskelman Tila A tuottaa meijerimaitoa 50 lehmällä 450 000 litraa vuodessa ja vastaavasti Tila B 60 lehmällä 540 000 litraa. Tukialueena on C2. Molemmilla tiloilla on 60 lehmäpaikan uudehko navetta, jonka arvo lantaloineen ja koneineen on 350 000 euroa. Lisäksi molemmilla tiloilla on 450 000 litran maitokiintiö, joten Tila B tuottaa 90 000 litraa eli 10 lehmän verran ilman pohjoista tukea.

Tila B lisää lehmämääräänsä pääasiassa lehmien poistoja vähentämällä (laskelmassa on huomioitu yhden lehmän ja yhden poikivan hiehon osto), mikä alentaa teurastuloja. Tilalla A on työpanos lehmää kohti 92 tuntia ja Tilalla B 87 tuntia, koska navetan täyttämiseen tarvittavien lisälehmien työpanoksen tarve on alhaisempi. Työpanos hiehoa kohti oli molemmilla tiloilla 15 tuntia. Lannoitteiden hinta on 70, valkuaisrehujen 39 ja muiden ostoväkirehujen 14 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2007.

Täysi navetta tuottaa

Laskelma osoittaa, että maitoa kannattaa tuottaa, vaikka kaikille maitolitroille ei saisi tuotantotukea. Lehmäpaikkansa täyttänyt Tila B sai vuodessa voittoa 7 850 euroa enemmän kuin Tila A. Lypsylehmiä ei siis kannata poistaa kiintiöiden täyttyessä, vaan maidontuotantoa tulisi jatkaa täydellä navetalla. Vastaavasti investoivan tilan kannattaa täyttää lehmäpaikat välittömästi navetan valmistuttua.

Minna Toivakka ja Essi Saarinen
Toivakka toimii projektivastaavana TilaArtturi –hankkeessa
ja Saarinen kehityspäällikkönä Yara Suomessa.