Numero 4 / 2008


Paras lannoitusvaikutus on sijoitetulla
lietteellä. Pintalevityksessä lyhyt kasvusto ja levitys heti niiton jälkeen parantaa lietteen painumista maahan. Suositeltava tekniikka
on pintamultain, joka painaa lietteen suoraan maahan eikä nosta maakokkareita pellon
pintaan. Sateen ajoittuminen levityspäiviksi tehostaa lannan painumista kasvien juurikerrokseen.
Kuvat Heikki Niskanen


Jos lietelantaa joudutaan käyttämään
nurmelle, se on saatava leviämään tasaisesti maahan eikä kasvuston pintaan.
Kiekkoleikkurin avaama viilto parantaa
lietteen pääsyä maahan ja juuristoon.

Heikki Niskanen
Lietelannan tehokas käyttö nurmiviljelyssä

Karjanlanta ja virtsa ovat arvokkaita lannoiteaineita. Niiden tehokas käyttö korostuu väkilannoitteiden hintojen noustessa.

Tarkalla suunnittelulla lannan ja virtsan ravinteista saadaan paras mahdollinen hyöty viljelyksessä ja samalla minimoidaan ympäristökuormitus.

Lannan käyttö nurmelle edellyttää erityistä tarkkuutta, jotta ravinnehävikeiltä vältytään ja korjattu säilörehusato saadaan talteen hyvälaatuisena. Lantaa on opittu käyttämään tukisäädösten mukaan.

Karjatilan ongelmana on, mihin saada sopimaan kertynyt lantamäärä. Lannan levitys kevätkylvöalueilla on suositeltavin käyttötapa. Osa karjatiloista joutuu levittämään lietettä myös nurmialueille. Kuivalannan levittäminen nurmilohkoille on riskialtista, sillä lantapaakut jäävät helposti kuivuessaan kasvustoon.

Nurmikasvustoon keväällä tai ensimmäisen sadon korjuun jälkeen levitetystä lietelannasta voi olla haittaa rehun laadulle. Lantajäänteet rehussa lisäävät säilöntävirheitä ja maidon voihappobakteeri- itiöpitoisuutta.

Jos lietettä on pakko levittää nurmikasvustoihin, on otettava käyttöön tarkennetut rehun teko-ohjeet.


Tekstit 4/08

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

Rehu on saatava korjatuksi puhtaana säilöön ja säilönnän on onnistuttava hyvin. Rehun tavoitehappamuus säilyttää rehun hyvin ja estää taudinaiheuttajien lisääntymisen rehussa.

TilaArtturi intensiiviseurannassa on selvinnyt, että runsas lietteen kevätlevitys lisää rehun ja maidon itiömäärää varsinkin, jos keväällä pellon pinnassa on kulottunutta edellisen vuoden syyskasvua. Jos kyseessä on esikuivattu rehu, ongelma ei välttämättä tule esille säilörehun käymislaadussa. (ks. ”Havaintoja kotimaisista lietteen levityskokeista”)

Lietteen käyttö

Lietelannassa on helposti haihtuvaa ammoniumtyppeä. Lietteen typestä on noin puolet liukoista ja kasveille nopeasti käyttökelpoista. Lietelannan paras käyttötapa on mullata se nopeasti maahan. Helteellä hajalevitetystä lietelannasta haihtuu ilmaan ammoniakkityppeä jopa kymmeniä kiloja tunnissa. Vastaavasti viileä levityssää vähentää merkittävästi typpitappioita.

Lietelannan käytössä korostuu kaksi asiaa, lanta on saatava leviämään tasaisesti ja suoraan maahan eikä kasvuston pintaan. Lietelannan paras käyttötapa on mullata se nopeasti maahan. Sateen ajoittuminen levityspäiviksi tehostaa lannan painumista kasvien juurikerrokseen.

Letkulevitys ja erityisesti lietteen sijoittaminen vähentää merkittävästityppitappioita hajalevitykseen verrattuna. Myös fosforin kannalta multaus on edullista. Pintaan levitettäessä fosfori on alttiina pintahuuhtoumalle. Uudet pintamultaimet eivät nosta maakokkareita pellon pintaan ja sallivat suurenkin ajonopeuden. Kiekkoleikkurin avaama viilto parantaa lietteen pääsyä maan pintaan ja osaksi juuristoalueelle. (ks. ”Nyrkkisääntöjä lietteen käytössä nurmelle”).

Kirjoittaja on Valion neuvonta-agrologi.


Havaintoja kotimaisista lietteen levityskokeista
Lietteen käyttömäärän tulee olla kohtuullinen (20-30 tn/ha).
Paras lannoitusvaikutus on sijoitetulla lietteellä. Pintalevityksessä lyhyt kasvusto ja levitys heti niiton jälkeen parantaa lietteen painumista maahan. Letkulevitys on hajalevitystä suositeltavampi tekniikka.
Lietteen hajalevityskokeissa rehun voihappobakteeri-itiöpitoisuus on ollut väkilannoitettuun rehuun verrattuna korkeampi.
Lietteen levitys kasvavaan nurmeen lisää suolistoperäisten bakteerien (kolit, listeria ja salmonella) määrää säilörehussa. Paras tapa estää bakteerien siirtyminen rehuun on rehun korjaaminen puhtaana, happopohjaisen säilöntäaineen käyttö ja huolellinen säilöntä. Muurahaishappoa sisältävää säilöntäainetta tulee käyttää vähintään 5 l/rehutonni.
Esikuivauksen onnistuminen varmistaa säilöntälaatua. Lietelannoitetun nurmirehun korjaaminen märkänä johtaa usein korkeampaan pH:hon ja suurempaan ammoniakkimäärään verrattuna väkilannoitettuun nurmirehuun.
Säilörehun laatua kuvaavissa Artturi-mittareissa ei ole ollut merkitsevää eroa muulla lannoituksella tuotettuun rehuun verrattuna, kun rehu on esikuivattua; rehussa voi silti olla kohonnut voihappobakteeri-itiöpitoisuus.
Käytännössä tärkein asia on estää lantajäänteiden pääsy korjattavaan säilörehuun. Rehun säilönnän epäonnistuessa haitalliset mikrobit lisääntyvät rehussa ja edelleen huonolaatuisen rehun käyttö ruokinnassa lisää haitallisten mikrobien pitoisuuksia lannassa.


Nyrkkisääntöjä lietteen käytössä nurmelle
Levitysajankohta 1. sadon korjuun jälkeen, kun pellossa on vähän kasvustoa
Kohtuullinen käyttömäärä (20-30 tonnia/ha)
Tasainen levitys (suosituksena letkulevitin tai multaava levitin)
Levitys sateen alle, jos mahdollista
Rehunkorjuussa pitempi sänkipituus (8-10 cm)
Karhotus lisää helposti rehun likaantumista, joten se on tehtävä hyvin huolellisesti karhottimen säätöihin panostaen
Happopohjaisen säilöntäaineen käyttö
Hyvä säilöntätekniikka alusta loppuun, rehu on painotettava hyvin
Nurmelle ei suositella kuivalantaa

 alkuun Tekstit 4/08| Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus