Viidesosa pois maitolitran
tuotantokustannuksesta

Maidon kotimaisesta ja kansainvälisestä markkinatilanteesta sekä Valion onnistuneista yritysrakenteen ja toimintatapojen kehittämisestä johtuen tuottajamaidon hintakehitys on viime aikoina ollut positiivinen. Kuluvan vuoden alkupuoli näyttää jatkuvan samoissa merkeissä.

Tämä seesteinen ajanjakso pitää hyödyntää, sillä nyt on mahdollisuus kaikessa rauhassa ja ilman paniikkia varustautua tulevien haasteiden varalle. Ensi vuosikymmenellä suomalainen maidontuotanto tulee selkeästi olemaan osa maailmanlaajuista maitomarkkinaa, eikä sillä ole turvanaan nykyisen kaltaisia kiintiö- tai tukiverkkoja. Siinä ympäristössä maitoelinkeinomme kohtalonkysymykseksi nousee maidon tuotantokustannus: Millaisilla kustannuksilla, verrattuna kilpailevien alueiden kustannuksiin, Suomessa pystytään tuottamaan maitoa.

Viime vuoden lopulla Valioryhmän hankintaosuuskunnat ja ProAgria maaseutukeskukset päättivät asettaa lähivuosien maitotilaneuvonnan yhteiseksi tavoitteeksi maitolitran tuotantokustannuksen alentamisen 20 prosentilla. Erityisesti halutaan kiinnittää huomio siihen, ettei kyse ole vain ”kustannusjahdista”. Maitolitran tuotantokustannuksen alentamisessa tuotannon tehostaminen antaa yhtä hyviä tuloksia kuin kustannussäästötkin.

Tuotannon tehostamisesta puhuttaessa ensimmäisenä tulee mieleen maitolitrojen lisääminen. Mutta muutakin on tehtävissä. Samalla työmäärällä, mutta kohdistamalla se oikein, voidaan saada enemmän tuottoja. Tai samoista nurmihehtaareista saada enemmän ja paremmin lypsättäviä rehutonneja, kun nurmen sato ja sen säilöntä optimoidaan. Tai samoista lehmistä saadaan meijeriin enemmän litroja, jos maitoa ei tarvitse erotella esim. utaretulehduksen takia. Listaa voisi jatkaa loputtomiin, aivan vastaavasti kuin minkä tahansa muunkin alan yrityksissä.

Maitolitran tuotantokustannusta ei voi alentaa, ellei tiedä paljonko tuotantokustannus on. Neuvontayhteistyön ensimmäinen osatavoite onkin saada mahdollisimman moni maitotila laskemaan omat, riittävästi eritellyt maidontuotantokustannuksensa esimerkiksi laajan MATU:n avulla. Viime vuonna MATU laskelman tehneillä tiloilla maidon keskimääräinen tuotantokustannus oli 50 sentin paikkeilla. Tässä aineistossa parhaiden ja heikoimpien tilojen maitolitran tuotantokustannuksen ero oli 40 senttiä, todella paljon verrattuna vaikkapa maitolitrasta keskimäärin saatuun hintaan, noin 37 snt + 7,5 snt tuotantoon sidottuja tukia.

Luonteva tilakohtaisten tavoitteiden miettimisen paikka on maitotilaneuvojan ja tilanväen kehityskeskustelu, jolloin tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi mietityt toimenpiteet tulevat myös kirjatuksi myöhemmin seurannan yhteydessä tehtäviä johtopäätöksiä varten.

EEVA BROFELDT
Kirjoittaja on Valion alkutuotantopäällikkö.