Numero 4 / 2007


Tekstit 4/07

Maito ja Me

Maitotilan eläinlääkäri

Edelliset numerot

Toimitus


Kalevi Heinonen


Eläinlääkärin palsta

Onko lypsykarjasi terveydessä ongelmia?
Kysymyksiin vastaa tällä palstalla eläinlääkäri Kalevi Heinonen.
   Lähetä kysymyksesi Maito ja Me –lehden toimitukseen, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio, puh. 010 381 2045.
   Toimituksen sähköposti: aino.murtomaa-niskala@valio.fi.

Miten eroon kapipunkista?

Kapipunkki on vaivannut karjaa jo usean vuoden ajan (6-7 v) ja aiheuttaa mm. huonosyöntisyyttä ja levottomuutta. Aluksi oli näkyvät laikut maitopeilissä, hännän päällä ja utareiden etuosassa. Lääkittiin Ektosidilla, Coopersectilla, eläinlääkäri piikitti nuorkarjan Ivermektiinillä ja loppujen lopuksi lääkittiin Eprinexillä, joka poisti näkyvät oireet.
Iho on terve, mutta hännät heiluvat äkäisesti, koukkivat mahaa ja kaaputtavat jalalla. Kutiaa.
Kun eläimet käyvät levolle, saattavat äkkiä ponkaista jaloilleen ilman mitään häiriötä, ovat rauhattomia ja levottomia.
Kun tulee uusia lehmiä, aluksi menee hyvin, mutta jonkin ajan kuluttua oirehtivat samalla tavalla, vaikka olemme yrittäneet lypsyjärjestykselläkin estää tartunnat. Elokuussa tuli 5 lehmää ja 2 hiehoa. Laitumella meni hyvin. Ostin naapurista AIV:ta ja tuntui, että sen syötön ajan meni hyvin, mutta sitten taas oireet alkoivat.
Onko mahdollista, että kun levitetään lietettä nurmelle, tauti kiertyy rehun kautta takaisin navettaan. Pitäisikö koko karja taas lääkitä Eprinexillä. Auttaisiko, jos pistäisi kaikki eläimet pois ja pesisi navetan? Miten tästä pääsisi eroon?
Kutisee
Kuvaamanne oireet todella viittaavat naudan häntäkapiin eli Chorioptes-punkin aiheuttamaan tartuntaan. Häntäkapi vaivaa eniten isäruokintakaudella, laidunaikana oireet helpottavat, mutta tauti ei poistu
karjasta.

Häntäkapi tarttuu suoraan eläimestä toiseen. Punkki elää koko elämänsä naudan iholla. Se ei pysty elämään eläimestä erossa kuin muutaman päivän. Leviämistä lietteen kautta pitäisin hyvin epätodennäköisenä.

Ivermektiini ja Eprinex tehoavat hyvin häntäkapiin. Molemmat lääkkeet tappavat munista kuoriutuneet loiset, mutta muniin ne eivät tehoa. Häntäkapin kehittyminen munasta täysikasvuiseksi kestää 2-3 viikkoa. Teoriassa olisi mahdollista, että lääkkeen teho loppuu aikaisemmin kuin kaikki ennen lääkitystä munitut munat ovat kuoriutuneet. Näin tartuntaa ei
välttämättä saada saataisi kitketyksi yhdellä hoitokerralla.

Kaikkien eläinten poistaminen melko varmasti hävittäisi taudin, mutta se on liian järeä keino häntäkapiongelman hoitoon. Yksi vaihtoehto voisi olla kaikkien laidunkauden lopulla sisälle otettavien eläinten lääkitseminen (lypsylehmät Eprinexillä ja muut ivermektiinillä) kahdesti 10 - 14 vuorokauden välein. Samaan aikaan voisi pestä navetan ja desinfioida loisiin tehoavalla desinfektioaineella.

Tärkeintä on huolehtia, että ostoeläinten mukana ei tule uutta tartuntaa. Kaikki tilan ulkopuolelta tulevat eläimet pitää ehdottomasti lääkitä muutamaa päivää ennen kuin ne tulevat karjaan.

 alkuun Tekstit 4/07 | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus