Numero 4 / 2006


Tekstit 4/06

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus


Asiantuntijoita

Maito ja Terveys ry kutsui kuntien kouluruokailusta vastaavia Kouluruokaa ja –maitoa seminaarin. Koulujen emännät, ravitsemusasiantuntijat ja kouluterveydenhoitajat suunnittelevat ja toteuttavat satoja tuhansia aterioita päivässä.
Tampere-talon täysi sali osoitti seminaarin tarpeellisuuden. Nämä ammattilaiset eivät paistattele huippukokkien tavoin julkisuudessa tai juhli sponsoreiden kustantamilla opintomatkoilla. He loihtivat pienellä määrärahalla maistuvaa ja terveellistä ruokaa koulujen ja oppilaitosten 900 000 oppilaalle ympäri Suomea. Vähäinen ei ole se maitomäärä, joka koulukeittiöiden kautta päätyy koululaisten nautittavaksi.
Nuorten napostelutottumuksia ja ylipaino-ongelmia pohtiessa on tärkeä huomata, mikä valtava ravitsemus- ja ruokatottumuksiin vaikuttamisen mahdollisuus näiden ammattilaisten käsissä on.
Maa- ja metsätalousministeriö osoittaa valveutuneisuutensa tukemalla rahallisesti tällaisia hankkeita. Ne tarjoavat kaivattuja uusia eväitä arkipäivän todellisten ruokavaikuttajien työhön. Parhaassa tapauksessa tulokset näkyvät pitkään. Nuorena omaksuttujen ruokatottumusten kun on tapana siirtyä aikuisikään.

Maidontuotannossa syksyn puheenaihe on kuivuuden aiheuttama karkearehun niukkuus ja sen korvaaminen. Maidonjalostuksessa ykkösaiheena ovat voihappobakteeri-itiöt.
Myös tässä Maito ja Me –lehden numerossa nämä asiat nousevat esiin.
Maitotilat ovat tarkalla työllä hilanneet maidon laadun EU:n huipulle. Bakteerit ja solut ovat tiukasti kurissa, nyt suurennuslasin alla ovat juustoa pilaavat itiöt.
Kun suurin osa, lähes kolmannes, Valion vastaanottamasta maidosta valmistetaan juustoksi, on vastaavasti juuston myynnistä saadulla tuotolla suuri merkitys tilityshintaan.
Tosiasia on, että kunnon hinta tulee vain laatujuustosta ja laatujuustoa tulee vain hyvästä maidosta. Tähän yhtälöön itiöt eivät sovi.
Lähes jokaisen tilan maito voi ainakin joskus päätyä juustolaan. Siksi itiöt ovat kaikkien maitotilojen asia. Onneksi voihappobakteeri-itiöiden joutuminen maitoon on ehkäistävissä ilman suuria investointeja ja lisätöitä. Itiöasiassa maitotilan lähin asiantuntija on Maidon laatukäsikirja.

Syyskuussa on vihdoinkin saatu odotettuja sateita. Rehutilannetta vesi ei enää merkittävästi korjaa, mutta elvyttää nurmikasvustoa ja tuo kaivattua vettä kaivoihin.
Sateista syksyä kaikille!

19. syyskuuta 2006
AINO MURTOMAA-NISKALA
Päätoimittaja

 alkuun Tekstit 4/06 | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus