Vahva omistajahallinto on lisännyt 
luottamusta Valioon ja yhteenkuuluvuutta 
koko maitoketjussa, Valion hallinto-
neuvoston uusi puheenjohtaja Pentti 
Santala arvioi.
Kuvat Seppo Haavisto


Vahdinvaihto. Valion hallintoneuvostoa kahdeksan vuotta luotsannut maanviljelys-
neuvos Seppo Hakola siirtyi ikäpykälän 
vuoksi eläkkeelle. Pentti  Santala ohjaa juhlavuotta viettävän Valion uudelle satavuotiskaudelle.

Aino Murtomaa-Niskala  

Pentti Santala:
Vahva omistajahallinto 
on lisännyt luottamusta

Omistajahallinnon vahvistuminen Valiossa on lisännyt tiedonkulkua yrityksestä kentälle ja vahvistanut omistajien luottamusta ja sitoutumista Valioon, Valion hallintoneuvoston uusi puheenjohtaja, Pentti Santala sanoo.

-Valio on hyvä yritys. Se on ollut maidontuottajan tuki ja turva ja tulee olemaan sitä jatkossakin, Pentti Santala sanoo. 

Omistajahallinnon kontaktipinnan laajeneminen Valiossa on tehostanut tiedon kanavoitumista kentälle ja lähentänyt Valiota ja koko yhteen toimivaa maitoketjua toisiinsa, Santala arvioi.

Valion hallintoneuvosto valitsi Pentti Santalan puheenjohtajakseen huhtikuun 12. päivänä 2005 Valion yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa.

Uransa meijerihallinnossa Santala aloitti Kauhajoen Osuusmeijerin hallituksessa 1991, josta meijerifuusion seurauksena siirtyi 1995 Osuuskunta Maitojalosteen hallitukseen. Vuodesta 2003 lähtien hän on toiminut Maitojalosteen hallituksen puheenjohtajana. Valion hallintoneuvostoon hän on kuulunut vuodesta 1997.

Työrauha hallitukselle

Hallinnossa Santala vetää selkeän eron hallituksen ja hallintoneuvoston välille. Hän tähdentää

erityisesti työrauhan antamista hallitukselle. Hallintoneuvoston tehtävänä on nimittää hallitus, luoda suuria linjoja ja seurata ja valvoa hallituksen
toimintaa.

Santala arvioi olevansa puheenjohtajana keskusteleva ja helposti lähestyttävä. Pitkä luottamusmiesura on tuonut tuttavia ja ystäviä maitoalalta. Santala toivoo, että yhteydenpito jatkuu vastakin.

Hän sanoo arvostavansa asioiden suoraa käsittelyä ja päätösten takana pysymistä. 

Kotimarkkina tekee tuloksen

Kotimarkkina on Valion  tuloksen kannalta tärkein. Maito on saatava markkinoiduksi, vaikka kilpailu kovenee ryminällä, Santala sanoo. 

Maitovalmisteita tuodaan jo yli 200 miljoonaa maitolitraa vastaava määrä.

Pärjäämiseen Valiolla on kaikki edellytykset: hyvät tuotteet ja pätevä, yritykseen sitoutunut henkilöstö. Tuotekehityksen tuloksena on syntynyt ainutlaatuisia lisäarvotuotteita, joilla on kysyntää myös maailmalla Valio lukee kotimarkkinakseen Itämeren ympäristön. Lähialueilla edetään harkiten, Santala sanoo. Mahdollisuuksista hän mainitsee esimerkikkinä Pietarin alueen, joka tarjoaa usean miljoonan kuluttajan keskittymän lähempänä Helsinkiä kuin esimerkiksi Oulu. Valiolla on Venäjällä vahvat lähtökohdat suosituissa tuotemerkeissä kuten Viola ja Oltermanni. Se on hyvä perusta lähteä kehitttämään liiketoimintaa, Santala sanoo.

Toimeentulo perheviljelmältä

Santala on vankka perheviljelmän kannattaja. Isoja yksiköitä tarvitaan ja tilarakenne kehittyy mahdollisuuksien mukaan. Niissäkin on hyvä ajoissa pohtia työmäärää ja jaksamista. Itseään ei kannata ajaa piippuun, hän varoittaa.

30-40 lehmän karjalla pitää tulevaisuudessakin saada kohtuullinen toimeentulo.

Kustannusten seuranta tiloilla korostuu entisestään. Se koskee kaikkea toimintaa investoinneista lähtien. Tilojen välinen ero maitolitran tuotantokustannuksissa on jopa toistakymmentä senttiä. Jatkossa maitotilat joutuvat laskemaan kustannuksiaan entistä tarkemmin, hän sanoo.

Peltoala kasvaa

Santala viljelee 90 peltohehtaarin ja 22 lypsävän tilaansa Kauhajoen Nummijärvellä. Leena-vaimon lisäksi perheeseen perheeseen  kuuluu parikymppinen poika sekä 16- ja 14-vuotiaat tyttäret.

Alkujaan 11 hehtaarin peltoala on Santalan isännyydessä kasvanut moninkertaiseksi. Navetta on edelleen vanha, 1969 rakennettu parsinavetta putkilypsyllä ja lietelannalla. Navettainvestointi olisi periaatteessa ajankohtainen, mutta edellyttää jatkajakysymyksen ratkeamista, Santala sanoo. -Sitä vielä kypsytellään.

Nuorena vastuuseen

Pentti Santala joutui ottamaan vanhimpana lapsista vastuuta tilasta 14-vuotiaana, kun isä kuoli. Edellisenä vuonna olivat palaneet rakennukset eläimineen päivineen. -Hattua pitää äidille nostaa, että hän pystyi viemään tilaa ja perhettä noissa olosuhteissa eteenpäin, Pentti Santala sanoo.

Työkokemusta Santalalla on muualta sen verran, että tuntee senkin  puolen. -On aika mukava mennä navettaan aamuaskareille sen sijaan,  että Rauman telakalla 17 asteen pakkasessa tuuli puhaltaa mereltä selkään, hän sanoo. 

Santala toimi aiemmin kymmenkunta vuotta kotikylänsä Nummijärven maamiesseuran ja pienviljelijäyhdistyksen puheenjohtajana yhdistysten käynnistämän Nummirock-festivaalin toiminnanjohtajana. 

-Siinä oppi pyörittämään miljoonien markkojen liikevaihtoa ja organisoimaan satojen ihmisten töitä. 

Santalalla on edelleen festivaalin sivutuotteena syntynyt, juhlatelttoja vuokraava yritys.

Kotikaupungin asioista hän on päättämässä sekä kaupunginvaltuustossa
että -hallituksessa. 

Keskimoottorimies

Vapaa-aikana Santala narraa haukia Nummijärvellä. Vene on vakaasti etenevää keskimoottorimallia. -Se sopii luonteelle, hän toteaa.

Keittotaidot ovat Suomen suurimman elintarvikeyrityksen hallintoneuvoston puheenjohtajalla myös hallinnassa. Saaliista syntyy maukas kalakeitto.
 
Viimeksi Santala kertoo laittaneensa perheelle Koskenlaskijasta kermaista savuporokeittoa. -Hyvin maistui, hän kehaisee.