Valion 75-vuotisjuhlajuustoksi kehitetystä Oltermannista tuli suomalaisten suursuosikki. Valion Haapaveden tehdas valmistaa sitä
yli 12 milj. kiloa vuodessa. Kolmannes tuotannosta viedään, pääasiassa
Venäjälle.
Saara Liespuu
Erikoistuotteiden
työnjakoa selkiytetty
Valion valmistus kotimaassa
on keskittynyt
15 tuotantolaitokseen
Valio Oy:llä on kotimaassa 15 tuotantolaitosta. Tämän vuoden alussa Milkalta ostettu Kaitsorin juustola siirtyi Valion haltuun, ja tammikuun lopussa 2005 Kouvolan meijeri suljettiin.
Vuonna 2001 päätettiin tuoretuotteiden kehittämisohjelman käynnistämisestä. Nestemäisten tuoretuotteiden tuotanto keskitettiin Jyväskylään, Ouluun, Riihimäelle ja Tampereelle.
Alkuperäisessä suunnitelmassa oli ajatus, että vuoden 2008 aikana Tampereen tuotantolaitos suljetaan. -Siitä ei ole tehty vielä päätöstä, asiaa selvitetään tämän vuoden aikana, tuotantojohtaja Arto Tikkanen sanoo.
Keskitetty tuotanto
Tuoretuotemeijereiden työnjakoa erikoistuotteiden osalta on myös selkeytetty. Jogurtin valmistus on keskitetty pääosin Riihimäelle, rahkan ja raejuuston valmistus Seinäjoelle. Oulussa valmistetaan viilit, ranskankermat ja smetana, Jyväskylässä laktoosittomat maitojuomat ja muut erikoismaidot sekä Tampereella kotijuusto.
Mehut ja keitot valmistetaan Helsingissä ja UHT- tuotteet Turengin tehtaassa. Riihimäen, Jyväskylän, Oulun ja Tampereen meijereiden yhteydessä toimivat myös jakelukeskukset ja Helsingissä on erikoistuotteiden varasto- ja jakelukeskus.
1.
Haapavesi
2.
Helsinki
3.
Joensuu
4.
Jyväskylä
5.
Kaitsor
6.
Lapinlahti
7.
Oulu
8.
Riighimäki
9.
Seinäjoki
10.
Suonenjoki
11.
Tampere
12.
Toholampi
13
Turenki
14.
Vantaa
15.
Äänekoski
Juustot
Ravintorasvat
Tuoretuotteet
Hillot
-Tässä vaiheessa pääasia on tehtyjen muutosten vakiinnuttaminen ja investointien trimmaaminen niin, että asetetut tavoitteet saavutetaan mahdollisemman hyvin.
Yksi koko Valion tärkeimmistä tavoitteista tänä vuonna on toimitusvarmuuden parantaminen.
-Viime vuoden ja vuodenvaihteen toimitusongelmia on pystytty parantamaan eri toimintojen välisellä hyvällä yhteistyöllä. Tästä on hyvä jatkaa, Tikkanen toteaa.
Valion tuotantolaitokset
Suomessa
Vast.
otettu
maito-
määrä
2004
Milj.litraa
Henkilö-
kuntaa
tuotan-
nossa
Haapavesi
164
118
Helsinki
75
Joensuu
200
180
Jyväskylä
180
67
Lapinlahti
314
281
Kaitsor*
60
50
Oulu
123
90
Riihimäki
219
265
Seinäjoki
369
288
Suonenjoki
92
Tampere
127
95
Toholampi
96
69
Turenki
90
Vantaa
193
Äänekoski
19
60
* 2005
Juustoa kotimaan markkinoille ja vientiin Valio valmistaa Haapavedellä, Joensuussa, Lapinlahdella, Kaitsorissa, Toholammilla, Äänekoskella ja Vantaalla. Juustoa valmistutetaan myös Liperin Osuusmeijerin ja Juustoportti Oy:n kanssa. Tosin Liperin valmistus loppuu ja siirtyy Joensuuhun toukokuun lopussa.
-Juustoissa Kaitsorin tehtaan ostaminen lisää joustoa ja kapasiteettia. Haluamme käyttää kapasiteettia markkinalähtöisesti niiden juustojen valmistukseen, jotka myyvät hyvin. Tähän liittyy myös juuston jälkipakkaamisen kehittäminen, Tikkanen toteaa.
Ravintorasvojen valmistus on keskitetty Seinäjoelle. Koska kokonaismaitomäärän odotetaan lähivuosina pysyvän ennallaan ja kulutus siirtyy yhä enemmän vähärasvaisiin ja rasvattomiin tuotteisiin, jalostettavan rasvan määrä kasvaa hieman tulevaisuudessa.
Tikkanen kertoo, että tämän vuoden aikana tehdään suunnitelmia rasvatehtaan järkevästä uusimisesta. Myös rasvapuolella pitää pystyä vastaamaan tulevien markkinoiden haasteisiin.
Seinäjoen tehtaassa Valio valmistaa maitojauheita elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi. Juustonvalmistuksessa muodostuvasta herasta tehdään vähäsuolaisia herajauheita pääasiassa lastenruokien ja suklaan raaka-aineeksi Lapinlahdella ja Haapavedellä. Haapavedellä valmistetaan myös vasikanruokajauheita.
Lapinlahden ja Joensuun tehtaat auttavat maitojauheen valmistuksessa Seinäjoen tehdasta runsaan maidon aikaan.
Yli tuhat tuotetta
Tuotannon suunnittelu alkaa kuluttajien tarpeista. Kotimaan ja kansainvälisen myynnin myyntiennusteiden perusteella laaditaan tuotanto-ohjelma kolmeksi kuukaudeksi.
Viime vuonna Valiolla oli keskimäärin 1 100 tuotetta valikoimissaan. Vastaanotetusta maidosta käytettiin tuoretuotteisiin 29 prosenttia, juustoihin 31 prosenttia, rasvoihin 23 prosenttia, jauheisiin yhdeksän, jäätelöön yksi ja maitoraaka- aineen myyntiin ulkoisille asiakkaille kahdeksan prosenttia.
-Uusien, kuluttajien haluamien ja parempihintaisten tuotteiden hallittu markkinoille saattaminen on myös tärkeä eri toimintojen yhteinen tavoite. Haasteena tulevaisuudessa on ideasta markkinoille -ajan lyhentäminen. Tämä onnistuu, kun eri toiminnot sitoutuvat yhteisiin tavoitteiseen, Tikkanen toteaa.
-Tuotevalikoimaa ei kannata jatkossa varmaankaan kasvattaa. Mieluiten haemme enemmän täsmäosumia juuri sellaisiin tuotteisiin, joita kuluttajat haluavat, Tikkanen sanoo. Yksi tämän päivän haasteista onkin kehittää johtamisjärjestelmää niin, että suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus paranevat, ja että koko henkilöstön osaaminen ja aktiivisuus hyödynnetään nykyistä paremmin. Markkinoiden haasteiden ja tuotannon pitää kohdata entistä nopeammin.
-Uutuustuotteiden hallittu markkinoille saattaminen on nykyisessä äärimmäisen kovassa kilpailutilanteessa haasteellista. Koska emme voi pärjätä massoilla ja pelkällä kustannustehokkuudella, meidän pitää olla nokkelampia, joustavampia ja vikkelämpiä kuin muiden. Minusta meillä osataan jo nyt tunnistaa trendit ja muuttaa ne tuotteiksi, mutta jatkossa tässä täytyy olla vieläkin nopeampi, Tikkanen sanoo.
Numero 4 / 2005
