Numero 4 / 2005


Tekstit 4/05

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus


Seuraavatkin sata vuotta 

Kuluttajat käyttäytyvät toisin kuin haastattelututkimuksissa kertovat. Yleisen käsityksen mukaan ostoskärrystä ei juurikaan pitäisi löytyä tuontielintarvikkeita, jos kotimaista vain on tarjolla. Samoin luomutuotehyllyt ammottaisivat tyhjyyttään, jos puheisiin olisi uskominen.
Arkipäivän kuluttaja on rationaalinen ja erittäin hintatietoinen ostoskäyttäytymisessään. Tästä selvänä osoituksena on voimakkaasti kasvanut tuontijuustojen osuus juuston myynnistä. 

Viime vuonna Suomessa myydyistä juustoista lähes kolmannes oli tehty muualla kuin Suomessa. Maidoksi muutettuna se on likimain Riihimäen tehtaan vuosittain käyttämä maitomäärä ja vastaa suurinpiirtein Tuottajain Maidon hankkimaa maitomäärää vuodessa. Volyymit ovat merkittävän suuria. Kääntäen tämä tarkoittaa myös sitä, että Valion on vietävä vastaava maito- tai juustomäärä ulkomarkkinoille. Tämä on sitä vapaata tavaroiden liikkuvuutta.

Edam-tyyppisten juustojen tuonnissa merkittävämmäksi tuontimaaksi on noussut Saksa. Myös Puola ja Tanska ovat lisänneet tuontiaan merkittävästi. Puolalaista edamia on myyty yleisesti alle 4 euron kilohintaan, kun suomalaiset juustot ovat yli kaksi euroa kalliimpia. Suomalaisella maidon tuotantokustannuksilla on mahdoton kilpailla näin halvoilla hinnoilla. Onneksi juustojen kokonaiskulutus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 4 kiloa henkeä kohti. Tämä on merkinnyt markkinoiden kasvua yli 20 milj. kilolla. 

Sama suuntaus näyttää todennäköiseltä myös uusissa EU:n jäsenmaissa. Euroopan juustomarkkina kasvaa. Se on mahdollisuus myös Valiolle.

Huhtikuun lopun yllätysuutinen oli Arla Foodsin ja Hollantilaisen Campinan fuusioneuvottelujen päättyminen tuloksettomina. Jos jättifuusio olisi toteutunut, olisi naapurinamme ollut todellinen maailmanluokan jättiläinen. Maitoa liki 14 miljardia kiloa, maidontuottajia 21 000 ja henkilökuntaa noin 28 000. Tällainen osuustoiminnallinen yritysjätti olisi tietenkin ollut melkoinen vastavoima voimistuvalle kaupan neuvotteluvoimalle. Toinen kysymys tietenkin olisi ollut, miten turvallista on olla jättiläisen jalanjuuressa, jos sattuu kompurointia. 

Nyt Arla Foods on kertonut vahvistavansa kotimarkkina-aluettaan lukien siihen Pohjoismaat ja Iso-Britannian. Samalla Arla on ilmoittanut vahvistavansa yhtenäistä brändiään näillä alueilla.

Vaikuttaa kovin tutulta, kun vertaa Valion laajennetun kotimarkkinastrategian tavoitteita. Oletettavasti kilpailu markkinaosuuksista ei ainakaan helpotu lähivuosina. Toivottavasti markkinaosuuksista kisataan osaamisella eikä verisellä hintakilpailulla. Halvalla ei voi tehdä loputtomiin korkealaatuisia ja kuluttajien uusia tarpeita tyydyttäviä tuotteita.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja MTK selvittivät maidon hintarakenteen kehittymistä EU-aikana. Selvityksestä kävi ilmi, että kauppa on lisännyt maidon myynnistä samaa katettaan keskimäärin 11 sentistä viime vuoden 18 senttiin. Samaan aikaan teollisuuden kate on selvityksen mukaan pienentynyt 21 sentistä 18 senttiin. Maidontuottajien osuus on pysynyt ennallaan kustannuspaineista huolimatta. 

Luvut ovat tietenkin suuntaa antavia, mutta kertovat karua kieltään kustannuspaineista, joita alkutuotannolla ja teollisuudella tällä hetkellä on. Pelkillä bulkkituotteilla on vaikea saavuttaa kustannustasomme vaatimia tuotehintoja. Bulkkituotteitakaan ei voi tuottaa ja jalostaa tappiolla.

Kustannusten nousua vastaavia hinnankorotuksia on pystyttävä viemään hintoihin. Lisäksi on pystyttävä arvokasvuun ja tuotteisiin, joista kuluttajat saavat rahoilleen vastineen ja joista kannattaa maksaa arvoisensa hinta.

Toivotan kaikille lukijoille oikein hyvää kesää. 
Sata vuotta sitten, heinäkuun 4. oli merkittävä kesäpäivä. Silloin 17 meijeriä näki kauas tulevaisuuteen. Silloin laitettiin alulle Valion ensimmäiset sata vuotta. 
Me laitamme heinäkuussa matkaan seuraavatkin sata vuotta.


KARI INKINEN

Kari Inkinen on Valion hallituksen puheenjohtaja.

 

 alkuun Tekstit 4/05 | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus