Eeva Brofeldt  

Asiakkaat arvostavat tavallisia maitotuotteita 
ja hyvää tuotantotapaa

Valio eroaa edukseen muista kansainvälisistä maitoalan toimijoista siinä, että koko maitoketju kuuluu Valioryhmä-kokonaisuuteen ja on siten hyvin hallittavissa. Pakko on myöntää, että tämän edun todentaminen oli laatuketjun rakentamisen alkuvaiheessa pitkälle uskon varassa. Rohkeutta valiolaisen laatuketjun eri yksityiskohtien kehittämiseen lisäsi se, että mitkään siihen tarvittavista toimenpiteistä ja järjestelmistä eivät olleet ristiriidassa varsinaisen tuotantotoiminnan kanssa, päinvastoin, ne ovat olleet hyödyllisiä työkaluja myös tuotannon kehittämisessä.

Suomalaiset kuluttajat ja asiakkaat pitävät kotimaisten maitotuotteiden turvallisuutta itsestäänselvyytenä ja harvoin kyselevät lisätietoja sen todistamiseksi. Kansainvälisillä markkinoilla toimivat asiakkaat eivät luota lupauksiin, vaan edellyttävät tuotteiden laadusta ja turvallisuudesta pitäviä näyttöjä. Itse tuotteen laatu arvioidaan sen analysoitujen ja aistinvaraisten ominaisuuksien perusteella. Nykyään asiakkaat edellyttävät selontekoa myös tuotteeseen käytettyjen raaka-aineiden alkuperästä, laadusta ja soveltuvuudesta ko. elintarvikkeen valmistukseen.

Käsitettä "turvallinen tuote" tukeekin automaattisesti käsite "jäljitettävyys". Tuotteen voidaan katsoa oleva turvallinen vasta, kun turvallisuus on todettavissa koko sen elinkaaren pituudelta. Sitä varten on pystyttävä selvittämään esimerkiksi juustoon käytetyn maidon alkuperä. Käytännössä alkuperä onnistutaan rajaamaan ryhmään tiloja, joiden maito on kerätty yhteen säiliöön. Vaativimmat asiakkaat haluavat vielä selvittää, miten kyseisen tilaryhmän laadunhallinta käytännössä toteutuu ja miten sieltä pystytään edelleen jäljittämään vaikkapa käytettyjen rehujen alkuperä. Näin jäljitysketjuun liittyvät myös maitotilojen tavarantoimittajat, tässä tapauksessa tilalle rehut toimittanut rehualan yritys.

Merkittävät ulkomaiset asiakkaamme ovat päätyneet ostamaan Valion tuotteita, koska ne ovat laadukkaita ja koska niihin käytettyjen raaka-aineiden alkuperä on jäljitettävissä muutamassa tunnissa. Tähän suoritukseen eivät kansainväliset kilpailijamme ole pystyneet.

Uuden satokauden alkaessa on hyvä palauttaa mieliin, millaista on lypsykarjan lajinmukainen ruokinta. Äskettäin sattunut, erittäin valitettava, ja jopa lehmien kuolemiin johtanut automaattisen annostelun pettämisestä seurannut väkirehun ylensyönti on konkreettinen osoitus siitä, että lypsykarjalle vilja on harkiten ja huolellisesti annosteltava, vapaasti saatavaa nurmirehua täydentävä rehu. On valitettavaa, että tukipolitiikka heikentää oloissamme nurmen kilpailukykyä viljaväkirehuun nähden. Toivottavasti maidontuotantotilat eivät joudu tilanteeseen, jossa lyhyellä tähtäimellä kannattavimman ruokintamallin kustannuksia joudutaan maksamaan jälkeenpäin lehmien huonontuneen terveyden muodossa.

Lehmien liikkuminen parantaa niiden hyvinvointia, luultavasti ei ainoastaan fyysistä olotilaa, vaan myös mielenvireyttä. Vapaa liikuskelu on osa lehmän lajinmukaista käyttäytymistä ja jo pelkästään tästä syystä tarpeellista. Mukavaan olotilaan pyrkiessään lehmät kuitenkin karttavat liiallista lämpöä ja pysyttelevät helteisenä päivänä mieluummin viileässä navetassa kuin paahteisella laitumella. Joten heleässä auringon paisteessa makaileva karja saattaa olla pikemminkin ihmisen luoma idyllinen kuva kuin lehmälle ihanneolotila. Laidunnuskokeissa onkin todettu, että lehmien syönti yölaitumella on keskikesän helteillä päivälaidunnusta tehokkaampaa.

EEVA BROFELDT
Kirjoittaja on Valion alkutuotantopäällikkö.