Kalevi Heinonen

Eläinlääkärin palsta

Onko lypsykarjasi terveydessä ongelmia? Kysymyksiin vastaa tällä palstalla eläinlääkäri Kalevi Heinonen.
   Lähetä kysymyksesi Maito ja Me –lehden toimitukseen, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio, puh. 010 381 2045.
   Toimituksen sähköposti: aino.murtomaa-niskala@valio.fi.

Haavaumia sorkissa
Mistä johtuvat haavautumat sorkan pohjassa? Helmikuussa kävi sorkkahoitaja ja löysi kolmelta lehmältä haavaumat tai reiät sorkan pohjasta. Muutamilla oli kai myös alkavia vammoja, kun sorkan pohjasta kuulti läpi verta. Kaikki kolme olivat jaloistaan kipeitä, yksi pahoin. Aikaisemmin ei ole tällaista vaivaa ollut. Sorkat on hoidettu säännöllisesti, kun sorkat kasvavat pituutta paljon. Kumimatot ovat kaikilla lehmillä olleet useamman vuoden.
   Viime kesänä muutettiin viljasta ja tiivisteestä täysrehuun ettei pölyä, kun emännällä on pölyallergia tai muuta sen tapaista vaivaa. Samasta syystä vaihdettiin kuivike turpeesta kutteriin ja olkisilppuun, joita käytetään sekoituksena. Muita muutoksia ei ole ollut. Voiko rehu aiheuttaa tällaisia sorkkavaivoja tai kuivikkeen vaihto?
Uusi vaiva

Löydökset sorkkien pohjassa kuulostaisivat todella sorkkahaavaumilta, eivät vertymiltä. Haavaumien syy ei tyypillisesti ole ruokinnallinen, vaan joku ympäristötekijä. Esimerkiksi seisominen ritilällä tai kourussa altistavat haavaumille.

En keksi mitään syytä, miten mainitsemanne kuivikkeen vaihto voisi vaikuttaa asiaan. Katsokaapa olosuhteita sillä silmällä, että voisiko jokin asia sorkkien mekaanisessa rasittumisessa olla muuttunut.

Jos kyseessä on kuitenkin vertymät eli mustelmat sorkan pohjassa, niiden syy voisi olla ruokinnallinen (katso Palsta 3/03). Yksi selitys voisi olla kovin korkea väkirehuannos poikimisen hetkellä. Täysrehua ei tarvitse antaa enempää kuin 3 - 4 kiloa päivässä poikimisen aikaan. Joskus lehmät protestoivat sorkillaan, jos väkirehun lisäys poikimisen jälkeen on kovin nopeaa. Tällaisessa tapauksessa en lisäisi annosta enempää kuin yhden kilon päivässä. Ruokinnan vaihdoksesta johtuvat sorkkavaivat näkyvät melko nopeasti, noin kahden kuukauden sisällä vaihdoksesta. Teidän tapauksessanne vaivat alkoivat käsittääkseni vasta myöhemmin.

Lehmävasikat harvassa
Luin palstalta "Hiehoista pulaa" kirjoituksen.
Omassa karjassani on sama ongelma. Viimeisestä 32 poikimisesta on 7 lehmävasikkaa. Suurin osa siemennyksistä on valiosonneista. Lehmäiset vasikat ovat kuin lottovoittoja. Kysynkin, kuoleeko sonniaihiot helpommin, onko olkien siemennestettä laimennettu niin kuin väitetään. Siemennyksien määrä yhtä poikimista kohden on lisääntynyt. Lisäksi on harmittavan usein tyhjiä olkia, ainakin seminologit väittävät niin.
Harmistunut

Seitsemän sonnia 32 poikimisesta viittaa siihen, että kyse ei ole pelkästä sattumasta. Tilastotieteellisen laskutoimituksen mukaan todennäköisyys olisi alle 5 prosenttia.

Pakastusprosessin ei tiedetä vahingoittavan urospuolisia siittiöitä enempää kuin naaraspuolisiakaan. Sen sijaan tiedetään, että sonnikohtaisia eroja on, joillekin sonneille syntyy enemmän toisen sukupuolen jälkeläisiä. Toisaalta myös saman sonnin eri päivien siemenneste saattaa sisältää suhteessa eri määrän naaras- ja urossiittiöitä. Valtakunnan tasolla ja maailmanlaajuisesti ei kuitenkaan ole todettu vinoutumaa keinosiemennyksestä syntyvien vasikoiden sukupuolijakautumassa. Jakautuma noudattelee samaa lainalaisuutta kuin luonnossa eli syntyvistä vasikoista noin puolet on sonneja ja puolet lehmiä. Voisiko olla niin huono tuuri, että sattumalta samaan aikaan paljon käytetyt valiosonnit jättäisivät enemmän sonni- kuin lehmäjälkeläisiä. Jos kohtalo nyt ohjaisi tähän suuntaan, pitäisi asian tasaantua itsestään. Saman logiikan mukaan tulisi olla myös lehmävasikkabuumeja. Ilmeisesti sellainen ei jäisi mieleen, koska siitä oltaisiin tyytyväisiä.

Suomessa pakastettava naudan sperma pakataan siten, että yhteen olkeen tulee noin 15 miljoonaa siittiötä. Tutkimustuloksista tiedetään, että normaalin hedelmällisyyden omaavan sonnin spermaa voidaan laimentaa jopa 10 miljoonaan asti tiineystulosten kärsimättä. Erinomaisen hedelmällisten sonnien spermaa voidaan laimentaa vieläkin enemmän. Suomessa ei tätä kuitenkaan ole tehty, koska vasta nyt ollaan siirtymässä odotussonneihin, jolloin spermaa tuottavat sonnit ovat elossa ja niiden siementä voidaan laimentaa tiineystulosten mukaan. Tähän astihan keinosiemennyssonneista on pakastettu varastoon haluttu määrä sperma-annoksia ja sonnit on sen jälkeen teurastettu. Myöskään sukupuolijakaumaan ei laimentamisen ole todettu vaikuttavan.

Olkien tuottaminen keinosiemennysasemilla on tehdasmaista, lähes liukuhihnatyötä. Oljet täytetään koneellisesti. Kaikkia olkia ei voida yksilöllisesti tarkastaa, vaikka tyhjiksi todettuja tai muutoin mahdollisesti viallisia varastoon siirtämisen yhteydessä poistetaankin. Tyhjiä olkia on niin kotimaisessa kuin tuontisiemenessäkin. Mikäli seminologi toteaa oljen tyhjäksi tai selvästi vajaaksi, hän ottaa uuden oljen. Tyhjällä oljella ei luonnollisestikaan siemennetä.

Siemennysten määrän lisääntymiseen voi olla monia syitä, joista siemenen laatua pitäisin yhtenä epätodennäköisimmistä.

Kalevi Heinonen on Maito ja Me lehden
eläinlääkäripalstan pitäjä.