Numero 3 / 2009


Antti Rauhamaa on Valion hallituksen puheenjohtaja.

Tuonti polkee hintaa

Suomalainen maidontuotanto ja -kulutus ovat tasapainossa, siis tuotamme ja kulutamme yhtä paljon maitoa ja muita maitojalosteita. Vientitarve, josta huolehtii vain Valio, syntyy noin 400 miljoonan kilon tuonnista erilaisina maitotuotteina.

Suurin osa tuodusta maidosta tulee juustoina. Toinen merkittävä tuontituote ovat jogurtit. Lisäksi tulee pienempiä eriä muita maitotuotteita sekä raakamaitoa ja kermaa. Maitovalmisteiden tuonti kasvaa, koska Suomen tuottajahinnan ero koko muuhun Eurooppaan on niin suuri. Kaupan


Tekstit 3/09

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

tuontihaluja on helpompi ymmärtää kuin tuottajaomisteisten jalostajien. Tuomalla ulkomaista raaka-ainetta poljetaan koko ajan suomalaista tuottajahintaa alaspäin.

Kasvavat ulkomaiset maitomäärät ovat jo nyt johtaneet ikäviin toimenpiteisiin: maidon hintaa on ollut pakko laskea ja Valion henkilöstöä koskevat lomautukset ja irtisanomiset ovat väistämättä edessä.

Euroopassa maidon tuottajahinta ei näytä nopeasti tervehtyvän, monissa maissa hinta on laskenut jopa alle 20 sentin. Näin alhaisten hintojen luulisi laskevan tuotannon määrää ja tervehdyttävän markkinoita.

"Molemmat EU:n käyttämät keinot ovat ongelmien lakaisemista maton alle."

EU:n tukitoimet, intervention ja vientitukien uudelleen käyttöönotto, kuvaa ongelmien vakavuutta, mutta ovatko nämä oikeita toimia. Interventiolla ehkä hetkellisesti saadaan ylijäämiä varastoon, mutta hintataso jatkuu heikkona niin kauan kuin tavaraa on interventiovarastossa. Ilman varastointia ongelmat ratkeaisivat ehkä nopeammin tuotantomäärien leikkautuessa ja vaikutus olisi pysyvämpi. Vientituet siirtävät ylitarjontaa EU:n ulkopuolelle, jossa ylijäämäeriä on jo ennestään laskemassa markkinahintaa. Molemmat EU:n käyttämät keinot ovat mielestäni ongelmien lakaisemista maton alle ja pitkittävät tuottajahinnan pysymistä kannattamattomalla tasolla.

Valiolaisten maidontuottajien määrä laski tänä keväänä alle 10 000. Meitä on siis entistä pienempi joukko tuottamassa 1,8–2,0 miljardia litraa hyvää suomalaista maitoa.

Harvenevat tilat tuottavat jatkossa maitoa entistä suuremmissa tuotantoyksiköissä. Tämä tarkoittaa maitotiloilla merkittäviä investointipanostuksia. Investointilaskelmien perusteena käytettävää maidon hintaa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä. Laskelmat eivät voi perustua johonkin poikkeuksellisen hyvään vuoteen kuten oli vuosi 2008, eikä myöskään aivan eurooppalaiseen tasoon. Navetta rakennetaan kymmeniksi vuosiksi. Tulevan kehityksen ennustaminen on mahdotonta, mutta käyttökelpoista tietoa laskelmien perusteeksi löytyy usean vuoden historiasta.

Aika voisi nyt olla otollinen investoinneille. Rakennuskustannukset ovat laskeneet vuoden takaisesta ja työvoimaa on saatavilla. Tuotantopanosten halpeneminen kompensoi jossain määrin maidon laskevasta hinnasta koituvia tulonmenetyksiä. Tilatasolla saatavat säästöt ovat nyt ensiarvoisen tärkeitä. Rehuviljaa saa alle kymmenen sentin eikä Yara ole ainoa lannoitteen valmistaja. Osassa tuotantopanoksia hinnat ovat laskeneet 50–60 prosenttiin vuodentakaisesta. Maidontuottajan ja muidenkin ajatukset ja odotukset ovat tähän aikaan vuodesta tulevassa kesässä. Ainakin vielä odotamme ja uskomme hyvään satovuoteeen, josta löytyy taas eväät tulevalle talvelle.

Hyvää kesää kaikille valiolaisille ja yhteistyökumppaneille!

Antti Rauhamaa

 alkuun Tekstit 3/09| Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus