TilaArtturi kehittää nurmituotantoa

Me suomalaiset olemme mielestämme maailman parhaita nurmirehun tuotannon ja erityisesti sen säilönnän osaajia. Karjakoon kasvun myötä tilakohtaiset säilörehumäärät ovat moninkertaistuneet, mikä edellyttää uudenlaisia, tehokkaita toimintatapoja pellolla, rehusäilönnässä ja navetassa. Tehokkuutta silmälläpitäen kehitetään jatkuvasti uusia säilöntätapoja sekä rehunkorjuu- ja ruokintatekniikoita. Niiden toimivuuden lopullisesta testaamisesta vastaavat usein uuden tekniikan ensimmäisten joukossa käyttöönottaneet tuottajat. TilaArtturi -projektin avulla on tarkoitus kerätä ja levittää tietoa hyviksi havaituista nurmituotannon käytännöistä.

Valio ja Kemira GrowHow yhdessä ProAgrian ja MTT:n kanssa käynnistävät toukokuun alussa kolmivuotisen, hyvin käytännönläheisen projektin, jonka tavoitteena on parantaa maitotilojen laaduntuottokykyä ja kannattavuutta kehittämällä tilakohtaisesti nurmirehun tuotanto- ja ruokintaketjuja. Projektin ytimen muodostavat 15 keskipohjalaista maitotilaa, jotka projektin aikana kehittävät nurmituotantoaan omista lähtökohdistaan ja oman tavoiteasetantansa pohjalta.
Projektissa kerätään tietoa ja kokemuksia, joita syntyy, kun yhdistetään käytännön tasolla tilojen sekä Valion, Kemira Grow-Hown, ProAgrian ja MTT:n asiantuntijoiden osaaminen. Yhdessä opitut uudet asiat julkistetaan välittömästi, jotta ne olisivat kaikkien maitotilallisten käytettävissä. TilaArtturin kotisivut tulevat olemaan Artturissa ja Farmitissa. Lisäksi asioista tiedotetaan mm. Maito ja Me, Leipä Leveämmäksi ja Koelypsy -lehdissä sekä Valmassa.

Ensi alkuun selvittävät maidontuottajat yhdessä projektivastaava Minna Toivakan kanssa tilansa lähtötilanteen. Kehityskeskustelun avulla kukin tila määrittää itselleen sopivat kehityskohteet, joiden toteuttamisessa heillä on käytettävissä kaikkien projektin osapuolten asiantuntemus.
Nurmituotannon kehittymistä mitataan rehu- ja maitoanalyysien, nurmi- ja maidontuotannon tarkkailun sekä erilaisten laskelmien avulla. Tulosten perusteella arvioidaan onnistumista ja tehdään päätöksiä jatkotoimenpiteistä.
Tilakohtaisia tavoitteita ovat rehukustannusten alentaminen 20 prosentilla sekä sellainen säilörehun laatu, että maidon itiömäärä on alle 900 kpl/l. Lisäksi pyritään löytämään toimenpiteitä ravinteiden hyväksikäytön tehostamiseen hyödyntämällä rehuviljelyssä kustannustehokkaasti karjanlantaa ja lannoitteita.

Maitolitran tuotantokustannus oli viime vuonna MATU-laskelmia tehneillä tiloilla keskimäärin 49 senttiä. Maidosta maksettiin noin 37 senttiä plus keskimäärin 7,5 senttiä maitolitroihin sidottua tukea, jonka suuruus vaihtelee tukialueittain. Maitolitran tuottamisesta aiheutuneet kustannukset pitäisi kaiken järjen mukaan pystyä pitämään maitolitrasta saatuja tuottoja pienempinä, jotta maitotilayrityksen toiminta olisi mahdollista.
Keskimäärin kolmasosa maitolitran tuotantokustannuksista, noin 16 senttiä on rehukustannuksia ja niistä edelleen noin puolet, 8 senttiä, kotoisen rehun, pääasiassa säilörehun kustannusta. Maitolitran tuotantokustannukseen pystytään vaikuttamaan merkittävästi petraamalla rehustusta.
Säilörehun laadun optimointi parantaa sen tuotantovaikutusta, jolloin samalla rehumäärällä voidaan tuottaa enemmän maitoa.

EEVA BROFELDT
Kirjoittaja on Valion alkutuotantopäällikö