Eläinlääkärin palsta

Onko lypsykarjasi terveydessä ongelmia?
Kysymyksiin vastaa tällä palstalla eläinlääkäri Kalevi Heinonen.
   Lähetä kysymyksesi Maito ja Me –lehden toimitukseen, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio, puh. 010 381 2045.
   Toimituksen sähköposti: aino.murtomaa-niskala@valio.fi.

Mistä johtuvat patit jaloissa?

Meillä on ollut syyspoikiva karja noin 20 vuotta eli siemennykset ovat onnistuneet kutakuinkin tyydyttävästi. Tyhjäksi jääneitä tai myöhästyneitä on poistettu vuodessa 1 – 3 kpl. Viime syystalvella kaikki näytti menevän normaalisti, kunnes noin puolet karjasta alkoikin vain uusia, vaikka kiimat oli hyvät ja siemennysajankohta olisi pitänyt olla oikea. Osa oli välillä kantavia, ultralla tutkittu ja sitten tuli luomisia. Voisiko kyse olla ureaplasmasta?
Kertoisitko kaiken aiheeseen liittyvän. Kuinka se on päässyt siirtymään ja pääseekö tästä riesasta koskaan eroon? Uusia eläimiä ei ole ostettu 15 vuoteen. Voisiko syynä olla kierukan laittoputki? Sillä samallahan laitetaan koko pitäjän karjoille.
Meillä tuottajilla on tiukat säännöt ja valvonta eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi. Valvotaanko eläinlääkärien toimintaa? Kehen voi ottaa yhteyttä ja saada puolueetonta tietoa?
Lettipää emäntä

Bakteeri tulee karjaan elävien eläinten mukana. Muista mahdollisista tartuntatavoista ei ole tarkkaa tietoa. Keinosiemennyksen kautta bakteerin ei ole osoitettu leviävän, vaikka sonnilla olisi tartunta. Myöskään eläinlääkärin välineiden, esimerkiksi kierukan asetinputken välityksellä tauti ei leviä.

Yleensä ureaplasma on harmiton bakteeri, mutta päästessään emättimestä kohtuun se voi aiheuttaa tiinehtymättömyyttä, luomistapauksia ja heikkoja vastasyntyneitä. Tarkkaa syytä siihen, miksi ureaplasma on useimmiten oireeton, mutta joskus aiheuttaa ongelmia, ei vielä tunneta. Todennäköisesti tarvitaan jokin altistava tekijä, joka alentaa lehmän vastustuskykyä ja bakteeri pääsee lisääntymään.

Akuutin taudin oireina nähdään emätintulehdus, jossa limakalvolle ilmestyy muutaman millimetrin kokoisia punertavia tai vaaleita nystyröitä. Samaan aikaan tulee kirkasta tai sameahkoa vuotoa. Oireet poistuvat tai ainakin lievenevät parissa viikossa. Tulehdus voi muuttua krooniseksi, jolloin ainoana oireena voi olla vähäinen määrä nystyröitä, mutta vuotoa ei yleensä ole. Pahimmillaan ureaplasmatartunta saattaa aiheuttaa noin puoli vuotta kestävän huonon tiinehtyvyyden jakson. Uusimattomuusprosentti saattaa laskea hetkeksi jopa alle 20 prosenttiin.

Uusimattomuusprosentin äkillinen aleneminen liittyy aina oireelliseen ureaplasmaan. Mikäli mitään oireita ei havaita, todennäköisesti kyseessä ei ole ureaplasma. Alentunut uusimattomuusprosentti on ureaplasman taloudellisesti merkittävin haitta. Luomiset ja heikkona syntyneet vasikat ovat yksittäistapauksia ja niiden taloudellinen merkitys karjatasolla lienee vähäinen.

Mikäli olette havainneet edellä kuvattuja oireita, ongelmanne saattaisi johtua ureaplasmasta. Tyypillistä ureaplasmalle ei teidän tapauksessanne ole se, että ultraäänellä tiineeksi todetut eläimet ovat osoittautuneet tyhjiksi. Ureaplasman aiheuttamat uusimiset eivät useinkaan aiheuta kiimavälin pitenemistä, vaan lehmä tulee kiimaan kolmen viikon kuluttua siemennyksestä.

Ureaplasman aiheuttamaa huonoa tiinehtymistä voidaan parantaa käyttämällä suojasukkaa siemennyksen yhteydessä. Sukka estää bakteereita kulkeutumasta kohtuun siemennyspistoletin välityksellä. Suojasukan käyttöönotto helpottaa tilannetta nopeasti ja muutenkin tilanne yleensä rauhoittuu viimeistään puolen vuoden kuluessa.

Eläinlääkäreiden toimintaa valvoo Maa- ja metsätalousministeriö. Jos epäilee eläinlääkärin toimien asianmukaisuutta, voi ottaa yhteyttä läänineläinlääkäriin.