Numero 3 / 2006|
|
Aino Murtomaa-Niskala Ulla
ja Sami Järvinen: Ulla ja Sami Järvinen Alavudelta saivat kultaisen Walter Ehrströmin
mitalin tunnustuksena tilansa neljännesvuosisadan yhtäjaksoisesti tuottamasta parhaan laatuluokan
maidosta. |
|
Vetämäjärvellä 12. sukupolvessa. Hyvä elinikäistuotos Lehmiä on 30-32. Nuorkarja mukaan lukien eläimiä on viitisenkymmentä. Sonnit lähtevät ternivasikkana välitykseen. Navettaa laajennettiin, peruskorjattiin ja koneistettiin kuusi vuotta sitten. Parsinavetassa on lietelanta, putkilypsy kuudella irrottimin varustetulla yksiköllä, lypsykiskot, pesuri, pyykinpesukone lypsyliinoille, väkirehuruokkija ja Avant-pienkuormaaja säilörehun jakoon. Viljelyssä on yhteensä 59 hehtaaria, josta 35 omaa peltoa. Reilu 30 hehtaaria on nurmella, 15 ha viljalla ja loput kesantona.
Keskituotos on 8 000 kilon paremmalla puolella. -Huipputuotoksen sijaan pyrimme hyvään elinikäistuotokseen, Ulla Järvinen sanoo. Karjassa on 8-9 kertaa poikineita ja keskipoikimakertakin on reilusti yli kolmen. Kuivaa ja puhdasta Yhdeksi laadun perustekijäksi Järviset nimeävät eläinten ja navetan puhtaana pysymisen. Siinä jokainen hyvin tehty työvaihe helpottaa toista. Parret pidetään puhtaina ja kuivina. Kuivikkeena käytetään kutterinpurua. Lehmiltä ajellaan karvat syksyllä ja vielä talven aikana utareista ja hännistä. Puhtaat parret ja lyhytkarvaiset utareet pitävät lehmät puhtaina ja helpottavat lypsytyötä. Kuiva ja sopivan pituinen parsi auttaa sorkkia pysymään kunnossa. -Jalkavaivojen vuoksi ei lehmiä juurikaan ole jouduttu poistamaan, Ulla Järvinen sanoo. Sorkkahoitaja käy kerran vuodessa ja hoitaa hoidon tarpeessa olevat. Karja laiduntaa kesällä yötä päivää. Laiduntamisessa on oma työnsä, koska lehmät joudutaan marssittamaan maantien yli, mutta hyöty ylittää vaivan moninkertaisesti. Neljän viimeisen vuoden ajan lehmät ovat jaloitelleet talvikauden ulkona kerran viikossa. -Ulkoilu on niille mieluista, vaikka mielellään ne taas tulevat sisälle navettaankin. Pakkasrajana Järviset pitävät kymmentä astetta eikä sää saa olla märkä tai viimainen. -Tulehduksia ei ole tullut, pikemminkin helle aiheuttaa soluja nostattavaa stressiä, Sami Järvinen toteaa. Talviliikunta on helpottanut poikimisia eikä kesälaitumelle lasku nostata solulukuja kuten tapahtui ennen talviulkoilutuksen aloittamista. Ulkoilun aikana Järviset siivoavat navetan perusteellisesti, kun eläimet ovat pois tieltä. Juomakupit puhdistetaan usein. Puhdas, raikas vesi on tärkeä. Laitumelle on viety vesijohdot ja juomakupit. Vetämäjärven rantaan lehmillä ei ole asiaa eikä salaojitetulla pellolla ole juomaan houkuttelevia ojia. Kärpäsiä häädetään navetan yleisellä siisteydellä. Kärpäspaperia ja -maalia käytetään ympäri navettaa. Eläimet hoidetaan selkään kaadettavalla torjunta-aineella ja toukkien torjuntarakeilla vähennetään uusien kärpässukupolvien kehittymistä. Irrottimet vakioivat lypsyn -Lypsyllä vain lypsetään eikä tehdä mitään muuta, Järviset tähdentävät. Kuudella yksiköllä lypsettäessä riittää tarpeeksi tekemistä Jokaiselle lehmälle on oma lypsyliina. Puhtaat ja käytetyt liinat ovat visusti erillään. Navettaremontissa Järviset uusivat lypsykoneen ja hankkivat irrottimet. -Irrottimet vakioivat lypsyn aina samanlaiseksi, vaikka lypsäjä vaihtuu, he sanovat. Lypsykoneen mitoitus on tärkeä, väljät putket ja riittävän suuri keskuskappale. Soluja Järviset tarkkailevat tankkimaidosta. Myös hinnoittelu- ja tarkkailunäytteiden soluja seurataan. Jos solut nousevat lähelle 150 000, tarkennetaan lehmäkohtaista tarkkailua. -Lypsyllä emme muuten juuri lettupannun kanssa askartele, Sami Järvinen sanoo. Utareiden muutoksia kannattaa seurata, samoin maitosuodatinta. Jos suodattimessa näkyy limaa, sakkaa tai muuta poikkeavaa, kannattaa tehostaa tarkkailua. -Antibioottihoitoa vaativia utaretulehduksia on ollut aika vähän. Jos neljännes alkaa soluttaa, laitamme sen vähitellen umpeen ja hoidamme umpituubeilla, Ulla Järvinen kertoo. Maltillisella ruokinnalla voi vähentää tulehdusriskiä. Väkirehumäärää kannattaa Järvisten mukaan nostaa herutusvaiheessa varovasti. Laadun tekijöiksi Järviset lisäävät vielä pitkäaikaisen lomittajan, johon voi täydellisesti luottaa sekä konepuolella sähköaggregaatin, joka varmistaa poikkeustilanteissa ruokinnan ja lypsyn sujumisen. Emäntä siementää Ulla Järvinen on agrologi AMK ja pätevöitynyt myös toimilupasiementäjäksi. -Aikaa säästyy, kun ei tarvitse päivystää siementäjän tuloa, Järviset sanovat. Jalostuksessa tähdätään hyvään utarerakenteeseen. Hyville lehmille käytetään valiosonneja, heikot siemennetään lihasonnilla, jotta ei tule kiusausta pitää niiden jälkeläisiä. Ulla Järvisellä on muitakin maitotilan emännälle sopivia ammatillisia meriittejä. Olohuoneen kaapissa on näyttävä palkintokokoelma lypsymestaruus- ja metsätaitokilpailuista. Lypsykilpailut ovat jääneet, mutta metsäkilpailuissa Sami ja Ulla Järvinen käyvät edelleen harrastusmielessä. Metsätalous on 202 hehtaarin metsäalan myötä varteenotettava tuotantosuunta. Isäntäväki on sitä myös määrätietoisesti kehittänyt. -Maidontuotannon ohella on hyvä olla toinenkin tukijalka, he sanovat. Puhtaus ja huolellisuus Edellisellä isäntäparilla, Vappu ja Toivo Järvisellä on koti aivan tilakeskuksen naapurissa. Työtavat ovat heidän ajoistaan muuttuneet, mutta laadun tuottamisen perinne säilynyt. Vappu Järvinen hoiti aikanaan lypsyn ja pesut, isäntä järjesti lehmille rehut ja kolasi lannan. Heidän aikanaan työ tehtiin pitkälti käsivoimin, vaikka lypsyssä olikin kannukone jo 1950-luvulla. 1970-luvun alkupuolella tulivat putkilypsykone ja tilatankki. -Tankki helpotti maidon jäähdytystä, mutta käsin sekin pestiin, Vappu Järvinen muistelee. Kuumaa vettä on laatutyössä kulunut paljon. Toivo Järvinen kiittää maidon laadusta emännän huolellisuutta, tinkimätöntä puhtautta, hyvää lypsyä ja eläinten hoitoa. Omasta puolestaan hän toteaa panostaneensa erityisesti rehun laatuun ja hyvään ruokintaan. Tarkkailussa tila on ollut vuodesta 1949. Tallella ovat 1950-luvun alusta tarkkailumuistiinpanot, joista ilmenee mm. Juhlikin, Mairikin, Kukan, Ihanan ja Nunnan tuotokset. Erityisen hyvä lehmä oli Rusko, joka poiki 17-18 kertaa ja lypsi jopa yli 3 300 kilon keskituotoksia. -Aivan viimeistä litraa ei lehmistä ole otettu irti. Ehkäpä siksi eläimet ovat pysyneet melko terveinä ja pitkäikäisinä, Toivo Järvinen sanoo. Tälläkin hetkellä navetassa on kolme edellisen isäntäparin kasvattamaa lypsäjää.
|
 |
Tekstit 3/06 | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus |
