Veikko Tertsunen  

Apuvälineitä 
korkeatuottoisen karjan hoitoon

Käynti Vampulassa 40 lehmän karjaa pitävän Aarne Matintalon pihatossa panee miettimään hänen ajatuksiaan. -Lypsyyn pitää käyttää aikaa. Tärkeintä ei ole lyhyt lypsy vaan lypsettävä maitomäärä. Itse lypsän kaksi tuntia kerralla ja samalla tarkkailen eläimiä, Matintalo pohtii.

Osuuskunta Maito-Auran tuottajiin lukeutuvan Aarne Matintalon karjan keskituotos vuonna 2000 oli 40,3 lehmän karjamäärällä 9 741 kg. Jalostuksen, eläinten terveyden ja ruokinnan pitää myös olla kunnossa, jotta näihin lukuihin on tilalla päästy. Matintalo ymmärtää lypsykarjan jalostuksen. Hänen karjastaan on ostettu jo kuusi sonnivasikkaa jalostukseen. Lisäksi hän on myynyt kolme sonnivasikkaa suoraan toisille maatiloille astutussonneiksi. Matintalon ohella pihatossa askaroi Hilkka-äiti auttamassa.

Jalostuksessa tuotannon peruskivi

Jalostuksen eteen viljelijän on itse tehtävä töitä. -Olen itse valinnut tietyt jalostuslinjat ja noudattanut niitä. Tuuriakin minulla on ollut. Olen kiinnittänyt huomiota eläimen runkoon, jalkoihin ja utarerakenteeseen. Tuotostaso merkitsee myös valinnassa, mutta ei lainkaan kaikkea. Keskipoikimisten määrä on nyt 3,2 kertaa lehmää kohti, kun pihatto on 

ollut lähes päivälleen kolme vuotta käytössä. Olen käyttänyt siemennyksessä pääosin ulkomaista friisiläissonnien spermaa. Omakin sonni meillä on joskus ollut ja voi tulla vieläkin, Matintalo miettii.

Lehmän utareen pitää kestää korkeaa maidontuotantoa. Eläimen jalkojen pitää kestää ison eläimen paino ja pihattojen kosteilla ritilöillä käveleminen. Lehmän pitäisi syödä, pysyä terveenä ja synnyttää terveitä vasikoita.

Lypsyyn käytettävä riittävästi aikaa

Matintalo lypsää 40 lehmän karjaansa melko pitkään. -Pari tuntia siinä menee aamuin illoin. Lypsyn lyhyys ei ole minusta pääasia, vaan hyvänlaatuisen maidon suuri tuotanto. Lypsyn aikana voin seurata lehmiä ja tehdä samalla havaintoja niiden syömisestä ja liikkumisesta. Aktiivisuuden mittaus on hyvä, siitä voi päätellä paljon eläimen käyttäytymisestä, Matintalo kertoo.

Robotti-intoilua Matintalo ei ymmärrä. -Kun maidontuotannon tarkoituksena on tuottaa rahaa maatilalle, robotti ei ole siihen ainakaan minulla vastaus. Minun 40 lehmän karjani ei kestäisi missään tapauksessa liki 200 000 € investointia pelkkään lypsylaitteeseen. Lypsykarjatilalla pitää tietää eläinten terveydentila. Sitä minä seuraan sekä Westfalian lypsyasemaan kytketyn tietokoneen antamien tietojen että hoitokontaktin kautta, Matintalo selvittää.

Rehua Matintalon lehmät saavat runsaasti. Ruokinnan perustana on kotoinen säilörehu. Työvoimasyistä käytetään paalattua säilörehua.

Paalausta ja käärintää voi ostaa kohtuuhintaan. Nurmen niitto ja paalien 

keruu jää tilan omaksi työksi. Paalit voi koota yhteen kasaan myöhemminkin, kun tilalla on siihen aikaa.

Väkirehuruokinta on runsasta. Kun lehmä lypsää 55 kg, se saa täysrehua 14,5 kg ja puolitiivistettä 4 kg. Lehmät saavat väkirehun heti alusta alkaen täysimääräisenä ilman erillistä herutusruokintaa. Silti juoksutusmahaongelmia ei tilalla ole ollut kuin yksi tapaus kolme vuoden aikana.

Lypsyaseman apuvälineet

Lypsyasemalle Matintalo on rakennellut pieniä, mutta tärkeitä lypsyn helpottajia. Kun utare kastellaan pesussa, se pitää myös kuivata. Matintalolla on lypsyssä Westfalian Autotandem asema, jossa on 2x3 paikkaa. Hän on sijoittanut jokaisen boxin kohdalle oman käsisuihkun, vedinkastopullon, paperitelineen ja rasvapurkin.

Lisäksi hän on teettänyt ruostumattomasta pellistä taivutettuja telineitä, joille hän voi laskea erillislypsyä vaativan lehmän kannun lypsyn ajaksi. Lisäksi hänellä on lypsyasemalla neljä erillistä holkkia lypsykumeineen. Hän vaihtaa holkit kumeineen, kun aseman lypsypaikalle tulee loppulypsyssä soluttava lehmä.

Keskuspainepesurilla puhdistetaan asema lypsyn jälkeen. Keskuspesujärjestelmässä on neljä liitäntää, joista yksi on lypsyasemalla.

Lanta pois sorkista

Lypsylehmien jalkojen kesto on Keski-Euroopassakin haitta. Meillä Suomessa kylmät ja lantaiset ritilät eivät varmasti paranna lehmän sorkan kuivumista ja jalkojen kestoa. Matintalo ja naapurissa oleva Juha Korvenpään metallipaja ovat yhdessä kehittäneet pyörillä työnnettävän lantaharjan. Harja toimii pienellä polttomoottorilla. Harjan puhdistusleveys on 70 cm. Laitteessa on useita pyöriviä harjoja. Harjat vetävät kahdella kumipyörällä olevaa laitetta kävelyvauhtia eteenpäin. Harjalaitteessa on samanlainen turvapysäytys kuin ruohonleikkureissa. Yksi pysty harja siirtää lannan käytävän reunalta koneen alle. Viimeinen tasossa pyörivä harja painaa märän lannan betoniritilöiden välistä lietekuiluun.

Harjalaitetta on käytössä jo muutamia. Matintalo puhdistaa kaikki käytävät harjalla kaksi kertaa päivässä. Yhden harjauksen kesto on reilut 10 minuuttia.

Sadevesi erilleen lietesäiliössä

Pihaton 1500 m³ lietesäiliössä on peitteenä 474 m² nelikerroksinen kuituvahvistetusta kankaasta tehty vesitiivis polyeteenimuovi. Pyöreän säiliön reunuksia kiertävät peitettä kannattavat, muoviin kuumahitsatut kellukkeet. Keskellä peitettä on 40 cm syvennys, jossa on ruostumattomasta teräksestä tehty kaivo. Sadevesi keräytyy syvennykseen, josta vesi pumpataan pois uppopumpulla. Lietelantaa pumpataan säiliön reunuksen yli vaunuun traktorikäyttöisellä pumpulla. Pumppauksen ajaksi vedetään muovinen peite köydellä pois edestä ja pumppauksen päätyttyä peite vedetään takaisin vastapuolelle valmiiksi asennetulla köydellä.