Numero 2 / 2010


Tekstit 2/10

Maito ja Me

Maitotilan eläinlääkäri

Edelliset numerot

Toimitus


Kalevi Heinonen


Eläinlääkärin palsta

Onko lypsykarjasi terveydessä ongelmia?
Kysymyksiin vastaa tällä palstalla eläinlääkäri Kalevi Heinonen.
   Lähetä kysymyksesi Maito ja Me –lehden toimitukseen, Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio, puh. 010 381 2045.
   Toimituksen sähköposti: aino.murtomaa-niskala@valio.fi.

Mikähän mahtoi Mansikille tulla ja miksi vasikka oli niin pieni?

Tämä kysymys sisältää useita mielenkiintoisia kohtia, joten lienee selvintä kommentoida kutakin kohtaa erikseen.
16 lehmän ayrshire-karjassa on kahden vuoden sisällä kuollut kaksi lehmää ja yksi vasikka ilman selkeää syytä. Ensimmäinen tapaus sattui 2008. Hyvin tuottava ainakin neljä kertaa poikinut lehmä, jota ei ollut kertaakaan lääkitty, löytyi iltatarkistuksessa kuin ammuttuna parrestaan. Nenästä valui verta. Poikimisesta oli kulunut useampi kuukausi. Lehmä oli syönyt hyvin eikä ollut puhaltunut. Lypsyä odotellessa lehmä saattoi käydä lepäämään, mitä ei ollut tehnyt aiempina tuotoskausina. Eläinlääkäri epäili veritulppaa.
Tämän vuoden alussa terve, pirteä, hyvin juova, vajaan kuukauden ikäinen lehmävasikka löytyi aamulla kuolleena karsinastaan. Vasikka joi illalla vielä hyvin ja hyppeli karsinassaan. Ripulia ei havaittu. Vasikka oli hieman pöhöttynyt, mutta ei selkeästi puhaltunut. Eläinlääkäri veikkasi sydänvikaa.
Vasikan emälle tuli poikimisen jälkeen kova, äkillinen utaretulehdus, mutta bakteerimäärityksestä ei löytynyt syytä. Eläinlääkäri epäili kohdusta lähtenyttä tulehdusta. Tulehdus saatiin hallintaan lääkityksellä ja lehmä tuotti hyvin maitoa ja söi hyvin. Maaliskuun lopulla tämä lehmä löytyi kuolleena parresta. Illalla lehmä oli ollut täysin normaali.
Karjan keskituotos on 8 000 kilon paikkeilla. Utaretulehduksia on kuukausittain ainakin yhdellä lehmällä. Karjassa on koko ajan aureuksen kantaja, vaikka niitä on poistettu jatkuvasti. Hedelmällisyysongelmia on, yleensä hoidetaan heikkoa kiimaa ja vuosittain käytetään kierukkaa. Jalkasairauksia on. Viimeksi viime kesänä vanha, vasta poikinut lehmä poistettiin ilmeisesti sorkkakuumeen takia (ei pystynyt kävelemään).
Onko tällainen normaalia pienissä karjoissa? Navetta on rakennettu 50-luvulla ja olosuhteet sen mukaiset. Rantapeltojen nurmirehulle on tyypillistä alhainen magnesiumpitoisuus, josta on menneinä vuosina ollut haittaa naapuritiloillakin kesäisin.

Olen joskus kuullut sanottavan, että jos on luita navetassa, niitä on myös navetan takana. On aivan normaalia, että tuotantoeläimiä kuolee. Isoissa karjoissa lehmien kuolleisuus saattaa olla jopa viisi prosenttia vuodessa. Ilman selkeätä syytä kuolleesta eläimestä tulisi aina ilmoittaa kunnaneläinlääkärille ja kysyä aiheuttaako tapaus jatkotoimenpiteitä. Eläinlääkäri arvioi, laitetaanko eläin hävitettäväksi vai pitääkö esimerkiksi ottaa näytteitä tarttuvien tautien varalta.
Yleisimpiä syitä äkkikuolemille ovat magnesiumin ja kalsiumin puutokset. Myös äkillinen utaretulehdus saattaa viedä eläimen hyvin nopeasti. Harvinaisempi syy on esimerkiksi sydämeen verkkomahasta pistänyt naula. Tartuntatautejakaan ei pidä unohtaa. Esimerkiksi RS-virus saattaa tehdä niin pahan keuhkotulehduksen, että eläin kuolee. Myös pernaruton mahdollisuus tulee aina pitää mielessä. Itsestään kuollut lehmä olisi aina hyvä avata, mutta nykyisin sitä ei useimmiten tehdä, koska ehjä raato on helpompi kuljettaa poltettavaksi kuin avattu.
Kuvailemanne kuolintapaukset 16-päisessä karjassa selittyvät todennäköisimmin huonolla tuurilla. Ainakin ensimmäinen lehmä olisi ollut mielenkiintoista avata. Kysymyksestä ei ilmene epäilikö eläinlääkäri veritulppaa avauksen vai ulkoisten oireiden perusteella. Verenvuoto sieraimista on melko epämääräinen oire ja voi olla seurausta monen eri syyn aiheuttamasta kuolinkamppailusta.
Vasikka on saattanut kuolla esimerkiksi äkilliseen juoksutusmahan laajentumaan tai kiertymään. Tämä vaiva on tyypillinen hyväkuntoiselle, ahneesti juovalle vasikalle. Emän kuolema on saattanut johtua esimerkiksi äkillisestä magnesiuminpuutteesta. Jalkavaivat on yleinen poiston syy. Poikineelle lehmälle saattaa tulla sorkkakuume esimerkiksi jälkeisten jäämisen seurauksena. Vaiva ei aina parane ja eläin voidaan joutua poistamaan. Tämä pohdinta on tietysti arvailua ja tapaukset jäävät arvoituksiksi.
Muuten karjan sairaustilanne ei kuulosta mitenkään mahdottomalta. Jos karjassa on aureuksen kantajia, ei ole tavatonta, jos utaretulehdustapauksia on kerran kuukaudessa. Uskoisin, että hoitava eläinlääkäri olisi huolestunut, jos kuolemia tapahtuisi epätavallisen paljon.

 

 alkuun Tekstit 2/10 | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus