Hintojen nopeisiin muutoksiin
on opittava reagoimaan

Nytkö se kvartaalitalous tuli myös maidon alkutuotantoon? Tuotantopanosten hinnat maailmalla ja kotimaassa sahaavat ylös ja joskus vähän alaspäinkin kiivaassa tahdissa. Tuottajamaidon hinta seuraa maitovalmisteiden maailmanmarkkinahintoja, jossain aivan vanavedessä, meillä hieman maltillisemmin ja loivemmin kaartein.

Tuottajat ovat nopeiden hintamuutosten pyörteessä kokonaan uudessa tilanteessa. Maidontuotannon kannattavuuden eri osatekijöiden vaikutusta pitäisi pystyä arvioimaan useammin kuin ennen. Mielellään aina osto- tai myyntihintojen muuttuessa.

Hintaturbulenssissa pitäisi nopeasti pystyä laskemaan muun muassa edullisin nurmirehu-väkirehusuhde ruokinnassa, tehokkain eläinmäärän ja käytettävissä olevien rehujen suhde sekä kannattavin peltoviljelysuunnitelma. Pidemmällä tähtäimellä laskelmien avulla pitää pystyä perustelemaan ensisijaisesti itselle ja toissijaisesti rahoittajille investointien mielekkyys ja toteuttamiskelpoisuus.

Viljojen maailmanmarkkinahinnat jatkoivat vuodenvaihteeseen saakka alkukesällä alkanutta melko tasaista nousuaan. Rapsin ja soijan hintojen nousu alkoi hieman viljoja myöhemmin, ja nousu taittui lievään laskuun tammikuussa. Varsinkin kaikkein energiariippuvaisimpien maatalouden tuotantopanosten, kuten lannoitteiden, hintoja on korotettu useampaankin otteeseen. Eikä sovi unohtaa maatalouden suoria sähkö- ja polttoainekuluja, jotka näyttävät olevan hyvin vakaalla kasvukäyrällä.

Valiossa maidon hintaa on reilun vuoden sisällä korotettu moneen otteeseen, viime vuoden tammikuussa yksi sentti, lokakuussa kaksi senttiä, tämän vuoden tammikuussa kolme senttiä ja viisi senttiä on luvassa toukokuussa.

Maitotuotteiden hinnat maailmalla ovat nousseet ja laskeneet. Maitojauheen hinnannousu alkoi viime vuoden huhtikuussa tasolta 225 euroa, oli korkeimmillaan elo-syyskuussa 375 euroa ja nyt tammikuussa 250 euroa/100 kiloa. Vastaavasti voin hintakaari alkoi huhtikuussa 250 eurosta, nousi korkeimmilleen 425 euroon loka-marraskuussa ja painui tammikuuhun mennessä 300 euroon/100 kiloa. Nyt kun suuret kansainväliset voi- ja maitojauhevarastot ovat tyhjillään, eivätkä entiseen tapaan tasaa kysynnän vaihteluita, on ilmeistä, että jatkossakin hintamuutosten sykli jatkuu vauhdikkaana.

Uunituoreet uutiset Saksasta kertovat, että osa sikäläisistä meijeriyrityksistä alensi tammikuussa maidon tuottajahintaa maitovalmisteiden hintojen käännyttyä laskuun. Tuottajahintoja alennettiin 1–3, enimmillään jopa 10 senttiä/maitokilo. Sikäläisestä normimaidosta – rasvaa 3,7 ja valkuaista 3,4 prosenttia – ovat meijerit tämän vuoden tammikuussa maksaneet alimmillaan 35 senttiä ja korkeimmillaan 40 senttiä/kilo.

Hinnat jäivät kuitenkin 8,5–13,5 senttiä viime vuoden tammikuun hintojen yläpuolelle. Myös ruotsalainen Skånemejerier ilmoitti leikkaavansa tilityshintaa maaliskuun alusta 0,32 senttiä. Sen sijaan Arla ei ole ilmoittanut tuottajahintamuutoksista.

Ranskalaiset, etenkin maan länsiosien tuottajat, ovat intoutuneet tuottamaan maitoa kiihtyvällä vauhdilla. Maidontuotanto on kasvanut kuluvan vuoden aikana yli 15 prosenttia, ja maitovirta tukkii paikalliset meijerit niin, että maitoa joudutaan kuljettamaan Espanjaan saakka kuivattavaksi. Järkeenkäypiä selityksiä maitotulvalle ovat tuottajamaidon kolmanneksen edellisvuotta parempi hinta ja viranomaisten lupaukset olla perimättä sakkoa kohtuullisesta tilakiintiöiden ylityksestä. Ranska kuitenkin mitä ilmeisimmin alittaa maakiintiönsä.

Eeva Brofeldt
Kirjoittaja on Valion alkutuotantojohtaja.